Uutiset

Mielipide: Toivontien hirsitaloja ei saa panna lihoiksi

Toivontie 1–3 Hämeenlinnan Myllymäessä. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunginhallitus on päättänyt Toivontien hirsitalojen kohtalon. Talojen asukkaita on pikku hiljaa siirretty muualle, jotta talo saadaan tyhjäksi helpottamaan tulevia myynti- ja purkutoimia.

Yhteiskunnan avusta riippuvaisia ja moniongelmaisia ihmisiä tulee nykymenolla jatkuvasti lisää, joten kaupungin tulee varautua kokonaisvaltaisiin hoito- ja tukiasuntomääriin entistä enemmän.

Olemme panneet merkille, että kaupungin omistamia tontteja ja rakennuksia muutetaan lihoiksi myymällä ne pois kaupungin omistuksesta.

Mitä lähempänä kaupungin keskustaa, kuten nyt Myllymäessä, sitä isompi raivo niitä on myydä.

Samalla luovutaan mahdollisuuksista, joita kaupungille tulee omien käyttö- ja rakennustarpeiden myötä.

Peli on, että käyttökuntoisia rakennuksia myydään ja vuosisadan vanhojen rakennuksien annetaan homehtua, sekä tehdään epäpätevästi uudisrakennuksia, joissa homehaittoja ja niiden myötä ilmanlaatuongelmat ilmenevät jo muutaman käyttövuoden jälkeen.

Säästetään käyttö- ja kunnossapitokuluissa, kun päivittäinen tarkistus ja pienhuolto jätetään tekemättä.

Varovaisten laskelmien mukaan ainakin 100 miljoonaa verovaroja pitäisi upottaa säästötoimien johdosta aiheutuneisiin homekorjauksiin.

Taloudellisten menetysten lisäksi koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten tilojen evakuoinneista tulee huomattavat järjestelyt, epätietoisuus ja perheiden arkisten toimintojen vaikeudet. Pahimmillaan nämä väliaikaismuutokset voivat kestää koko lasten kouluajan. Mitä kaikkea jälkiseuraamuksia niistä tulee ihmisille sekä rakennuksille.

Tulee mieleen, onko päätöksenteossa ammattitaitoa perusasioista, joiden mukaan päätöksiä tehdään. Kyseisiä verovaroja voisi hyödyntää asukkaiden hyväksi kehittämällä palveluita niitä tarvitseville.

On varmaan kiva tehdä päätöksiä verovaroilla, vaikka asiakokonaisuuksista ei paljon ymmärrä. Tai sitten tekee niitä ideologisista syistä, hyvin tietäen samalla tekevänsä käytännön tulonsiirtoja.

Toivontien hirsitalojen osalta perustelut kyllä ihmetyttävät. Jos puusta valmistetut talot ovat paloturvallisuusriski, niin miten niitä nykyään valmistetaan ja jopa suomalaisuuden nimissä markkinoidaan?

Kyllä paloturvallisuusasiat saadaan hoidettua puurunkoisissa ja ulkovuoriltaan puupaneloiduissa taloissa.

Meidän käsityksemme mukaan on lähinnä ”huusin alta” perustelu, jonka mukaan muutkin Suomen puutalot pitäisi purkaa paloturvallisuuden nimissä.

Myllymäkeläisinä tiedämme Toivontien hirsitalojen olevan osa Myllymäen historiallista rakennuskantaa.

Kun nykyiset asukkaat on sijoitettu muualle ja heidän aiheuttamansa ”häiriöt” alueella loppuvat, niin jäljellä ovat kovahirsiset talot, jotka kestävät monta sataa vuotta, jos katto on ehjä.

Monia vastaavia hyväkuntoisia taloja on uhrattu turhuuden teatteriin.

Rakennetaanko Toivontielle uudet paloturvalliset puutalot vesieristein, eli ”esikastelluilla eristeillä” homehtumaan ja kovalla rahalla ostettaviksi historialliselta tontilta? Näinhän niitä palveluasuntoja rakennettiin Jaakonkadun huipulle muutama vuosi sitten.

Olemme tässäkin asiassa pettyneitä kaupungin päätöksentekoon ja sen käytännön toimintaan.

Veijo Virtanen ja Hannu Hakala

myllymäkeläiset

Hämeenlinna