Kanta-Häme Mielipiteet Uutiset

Mielipide: Toriparkki – Kyllä, ei vai onko ihan sama?

Kirjoittaja arvioi, että tulevaisuuden torista tulisi huomattavasti nykyistä viihtyisämpi ja ympärivuotisempi kohtaamispaikka. Myös historialliset arvot otetaan paremmin huomioon kuin nyt. Kuva: Tommi Uusi-Kilponen

Ei muuten ole. Tämä tunteenpurkauksia, mielenosoituksia ja vahvoja näkemyksiä herättävä aihe on hämeenlinnalaisten agendalla todennäköisesti vahvemmin kuin kertaakaan aiemmin 40 vuoden aikana.

Tämän mahdollistaa aiempaa avoimempi kommunikointikulttuuri, sosiaalinen media eri keskustelupalstoineen ja myös tiedonvälityksen monipuolistuminen.

Itse myönnän olleeni yliaktiivinen aiheen käsittelijä näissä medioissa. Tosin olen myös aihetta puntaroinut paljon omissa ajatuksissani viimeisen 3 vuoden aikana.

Näkökulmat puolesta ja vastaan vaihtelevat laajalla skaalalla. Toisessa päässä on koko kaupunkimme tulevaisuuden tahtotila ja keskustavision vaiheittainen toteuttaminen tulevina vuosikymmeninä. Nähdään, että keskitetty pysäköintiratkaisu on yksi kriittinen tekijä tämän mahdollistamisessa.

Toisessa päässä on asukkaan oma harmitus siitä, että omasta ikkunanäkymästä voi mahdollisesti lähteä se ainoa kesäajan vihreä maisema.

 

Aiheen vastustus on äänekästä ja myös monitahoista. Aktiivisimmat toriparkin vastustajat korostavat ainakin seuraavia asioita:

”Hanke on suuruudenhullu ajatus, eikä sovi kaupunkiimme.”

”Historiallinen torimme menee pilalle toriparkin myötä.”

”Pysäköintiongelmamme ja keskustan vilkastumisen ratkaisee parkkikiekkopysäköinti.”

Yksi merkittävä osa keskusteluja on mielipiteidenvaihto siitä, mitä kaupungin tulee maksaa ja mitä yksityisten. ”Miksi veronmaksajien tulisi kustantaa keskusta-asukkaiden pysäköintiä tai myötäillä kiinteistösijoittajien intressejä?”

Osa politiikantekijöistä on ottanut asian tapetille nyt alkaneen eduskuntavaalin kampanjoinnissa. Tämä on täysin ymmärrettävää ja on varmasti myös hyvä keino kerätä ääniä.  Kuntavaaleissa sama keino oli käytössä ja siihen se sopikin.

Nyt äänestäjien on hyvä muistaa, ettei eduskunta ei tee päätöksiä Hämeenlinnan pysäköintiratkaisusta.

Tulevalla eduskuntakaudella on edessä muita seutukuntamme tulevaisuuteen liittyviä edunvalvonta-asioita – sellaisia joissa tarvitaan taitavia ja diplomaattisia neuvottelutaitoja sekä yhteistyökykyä muiden kanssa.

Iso osa meistä asukkaista miettii, mitä vaihtoehtoisia ratkaisuja tulevaisuuden pysäköinnille voisi olla.

 

Pinnalla ovat ainakin seuraavat:

”Eikö Ykköskorttelin pysäköintikapasiteettia voisi kasvattaa?”

”Onko tulevaisuuden pysäköintipaikkatarve noin suuri, riittäisikö vähemmän?”

”Eikö Kaivoparkkia voitaisi laajentaa ja sen käyttöastetta kasvattaa?”

”Eikö julkinen liikenne voisi korvata jatkossa autoilua?”

Ilmaisen julkisen liikenteen tulevaisuudesta on jo alkanut aktiivinen ajatustenvaihto.

Kukaan meistä ei voi tietää varmasti, onko toriparkkihanke hyvä vai huono? Sen näyttää tulevaisuus. On täysin mahdollista, että Hämeenlinna on vuonna 2035 asukasmääräänsä kasvattanut, haluttu asuinpaikka  ja kaikki on hyvin. Toriparkilla tai ilman.

On myös täysin mahdollista, että siirrymme vielä entistä vahvemmin kuihtuvien paikkakuntien joukkoon asukasmäärän laskiessa. Kuntavero nousee, ikäjakauma jatkaa kehityssuuntaansa, rakentaminen tyrehtyy ja asuntojen arvot laskevat entisestään. Tämä myös toriparkilla tai ilman.

Kukaan ei voi – edes jälkikäteen – sanoa kehityksen olleen toriparkin syytä tai ansiota.

 

Tässä tarjolle 3 erilaista skenaariota:

– Tällä kertaa toriparkkihanke lähtee etenemään ja edistää myös muita keskustan kehittämishankkeita. Rakennusaika 3-4 vuotta tuo osalle keskusta-alueen nykyisistä yrittäjistä isoja haasteita.

– Käsittely pitkittyy ja vaikeutuu. Vaihtoehtojen arviointi johtaa uuteen suunnittelutyöhön. Kiinteistöomistajien ja sijoittajien katseet kääntyvät toisaalle. Uusia keskustavisioita tulee nykyisten tilalle. Voimme nauttia tulevien kesien kahvit tutuilla paikoilla ja parkkipaikkoja riittää. Asia pulpahtaa ehkä pintaan taas 10 vuoden kuluttua. Ykköskorttelin nykyisiin rakennuksiin saamme seuraavalle 3-10 vuoden ajalle esim. kirpputorikeskittymän ja muuta uusiokäyttöä.

– Toriparkki kuopataan lopullisesti. Asiaa edistäneet tahot eivät enää jaksa yrittää edistää hanketta – keskustavision päivittäminen jää odottamaan uusia aikoja, uusia innokkaita johtajia, virkamiehiä ja päättäjiä.

 

Itse uskon ensimmäisen skenaarion olevan tulevaisuuden näkökulmasta fiksuin. Tosin oleellisin positiivinen vaikutus todennäköisesti näkyy vasta noin 10 vuoden kuluttua. Suunnittelu, rahoituksen järjestäminen ja päätösprosessi kestänee 2-3 vuotta. Rakennusaika on todennäköisesti 2-3 vuotta.

Uudet asuinkohteet ja yritystilat, uusien keskusta-asukkaiden saanti, liike-elämän ja palveluiden uudelleen juurtuminen keskustaan ottanee minimissään 4-6 vuotta.

Kolme oleellisinta vastustuksen aihetta on huomioitu hyvin alustavassa suunnittelussa. Parasta hankkeessa on se, että tulevaisuuden torista tulisi huomattavasti nykyistä viihtyisämpi ja ympärivuotisempi kohtaamispaikka, jossa otetaan historialliset arvot paremmin huomioon kuin nyt.

Autoton ydinkeskusta, tila ihmisten käyttöön ja monipuoliset ympärivuotiset palvelut – seurannaisvaikutukset mitä todennäköisimmin tuovat lisää asukkaita, työpaikkoja ja ihmisiä keskustaan. Toivon elävää keskustaa, edes sinne 2030-luvulle.

 

Lyhyellä aikavälillä tarvitsemme keskustallemme lisää käyttäjiä. Tähän paras pikalääke voisi olla suunnittelu- ja rakennusajan voimassa oleva pysäköintiratkaisu, joka koostuisi aikarajoitetusta (30 min – 3 t) kiekkopysäköinnistä ydinkeskustassa, koko keskusta-alueen kattavasta asukas- ja yritystunnuspysäköinnistä sekä 10 t – 24 t pysäköinnistä keskustan laidoilla ja Kaivoparkin kannella.

Kaupunginvaltuuston enemmistö jätti tämän aloitteen kesäkuussa 2017.  Aloitteen mukaista valmistelua ei ole vielä tehty. Veikkaukseni on, että tämä ratkaisu olisi myös kaupungin talouden näkökulmasta erittäin positiivinen. Kunhan syy–seuraus -vaikutukset lasketaan oikein.

Ville Lintula

Kaupunginvaltuutettu (kok.), Hämeenlinna