Uutiset

Mielipidevieras Sirkka-Liisa Anttila: Omaishoitajat ovat yhteiskuntamme sankareita

Suomessa elää suuri joukko hoitoa ja tukea tarvitsevia ihmisiä omaishoitajiensa avun varassa. Kuva: Esko Tuovinen

Suomessa on työssäkäyviä, säännöllisesti omaisiaan tai läheisiään hoitavia henkilöitä noin 750 000. Suurin osa heistä yhdistää työn ja läheisen hoitamisen ilman omaishoidon tukea.

Vain pieni osa, noin 40 000, kaikista 750 000 omaishoitajasta on ns. virallisia omaishoitajia, jotka saavat kunnan myöntämää lakisääteistä omaishoidontukea. He ovat valtaosin päätoimisia omaishoitajia.

Omaishoitajat ovat erittäin tärkeä ryhmä ja omaishoitajuus on tärkeää ihmissuhdetyötä. Jos he tekisivät ”lakon”, maksaisi heidän työnsä korvaaminen sote-ammattilaisilla miljardeja yhteiskunnalle.

Nykytilanne kohtelee hyvin eriarvoisesti omaisiaan hoitavia. Tästä syystä ministeri Annika Saarikon (kesk.) aloitteesta tehtiin omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisesta selvitys, jonka tulokset ovat rohkaisevia.

 

Selvityksen mukaan omaishoidon ja ansiotyön toimiva yhteensovittaminen vaatii ennen muuta asenteiden muutosta työpaikoilla.

Myönteinen ja kannustava asenne työpaikoilla omaishoitajuuteen, joustavat työjärjestelyt ja ilmapiiri, jossa omaishoitajuudesta uskalletaan puhua tekevät työpaikasta laajemminkin perheystävällisen.

Omaishoitotilanteet on kyettävä myös tunnistamaan entistä paremmin. Samalla palveluissa ja muissa tukitoimissa on huomioitava omaishoitoperheiden yksilölliset elämäntilanteet.

Myös omaishoitajien oikeusturvaa on parannettava ja heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa palvelujen sisältöön vahvistettava.

 

Lainsäädännön puitteissa on mahdollista jo nyt helpottaa omaishoidon ja ansiotyön yhdistämistä monin tavoin.

Ongelmana on ollut, ettei niitä ole otettu riittävästi käyttöön. Erityisen tärkeää omaishoitajien oikeusturvan kannalta on, että lakien soveltamiskäytännöt ovat eri kunnissa yhdenmukaiset, kun käsitellään omaishoitajille kuuluvia palveluja.

Lainsäädännölliset muutostarpeet liittyvät omaishoidon ansionmenetyksen korvauksiin. Nykylainsäädäntöä on muutettava siten, että osa-aikatyötä tekeville omaishoitajille tulee oikeus hakea soviteltua työttömyysturvaa.

 

Tavoitteena on omaishoitajan ansionmenetyksen korvaaminen kehittämällä lasten erityishoitorahasta kaikenikäisten hoitoraha.

Toinen vaihtoehto on omaishoidon tuen kattavuuden laajentaminen ansiotyössä käyviin omaishoitajiin. Tällöin pitää lakiin lisätä heille oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa silloin, kun hoito on sitovaa ja vaativaa.

 

Omaishoitajien tarve kasvaa koko ajan. Omaishoitajien tekemästä erittäin arvokkaasta työstä maksettava korvaus on liian vaatimaton työn määrään ja vastuuseen nähden.

Kaiken lisäksi siitäkin muutaman sadan euron kuukausikorvauksesta peritään veroa. Tähän pitää tulla muutos.

Tästä syystä seuraavan hallituksen ohjelmaan tulee saada tavoitteeksi omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu ja omaishoidon tuen saaminen verovapaaksi.

 

Omaishoidon tuki ympärivuorokautisesta hoidosta on pieni murto-osa niistä kokonaiskustannuksista, jotka yhteiskunnalle aiheutuu ikäihmisten kuukauden laitoshoidosta.

750 000 omaistaan hoitavaa säästävät työllään miljardin edestä julkisen sektorin menoissa.

Omaishoidon arvostus on osoitettava turvaamalla omaishoitoperheille riittävä taloudellisen, sosiaalinen ja henkinen tuki arjen tarpeisiin.

 

Sirkka-Liisa Anttila
Kirjoittaja on keskustan pitkäaikainen forssalainen kansanedustaja.