Uutiset

Mies menneisyydestä jaksaa heilua

Presidentinvaaleihin on aikaa viisi kuukautta, ja puolueista ainoastaan vihreät on virallisesti nimennyt ehdokkaakseen Pekka Haaviston. Kokoomuksen Sauli Niinistö, joka on jo ilmoittanut lähtevänsä kisaan mukaan, on ehdoton ennakkosuosikki. Tuoreimmat galluptulokset ennakoivat hänelle jopa kuudenkymmenen prosentin kannatusta.

Perussuomalaisten Timo Soini ilmoittanee presidenttihaluistaan viimeistään lokakuussa. Demareiden ehdokas lienee Lasse Lehtinen tai Eero Heinäluoma. Keskustalla ja vasemmistoliitolla pakka on sitä vastoin täysin sekaisin.

Keskustan tilannetta hämmentää veteraanipoliitikko Paavo Väyrynen, joka on varmuudella mukana puolueen esivaalissa. Kun muut vasta hiovat asetelmia vaalitaistoon, kiertää Väyrynen jo kentällä kampanjoimassa täysillä.

Ei voi kuin ihailla Väyrysen itseluottamusta. Ja samalla ihmetellä, kuinka kauan hän jaksaa hakata päätään seinään. Ylen kuluneella viikolla julkistamassa gallupissa keskustaa äänestävien keskuudessa oli seitsemän nimeä ennen Väyrystä. Mukana jopa entinen pääministeri Matti Vanhanen.

Tämä ei Väyrystä lannista. Hänen mukaansa on ihan hyvä, jos puolueesta löytyy häntä itseään sopivampi ja pätevämpi ehdokas haastajaksi. Rivien välistä voi lukea, ettei ainakaan Paavon mielestä löydy.

Kevään vaaleissa Väyrynen jopa putosi eduskunnasta keskustan tappion myötä, mutta sekään ei tahtia haittaa. Etelän median peliä kaikki tyynni. Paavo tietää, mitä kansa tarvitsee, ei mitä se haluaa.

Väyrysen presidenttitiellä on kolme ylitsekäymätöntä estettä. Ensinnäkin oma puolue, joka haluaa ehdokkaaksi ehdottomasti jonkun muun, vaikkapa vastentahtoisen Mari Kiviniemen. Toiseksi nuori äänestäjäkunta, joka ei tiedä, kuka Paavo Väyrynen on. Ja kolmanneksi vanhempi äänestäjäkunta, joka tietää, kuka hän on.

Suomettuminen, jalasmökki, yön yli nukkuminen ja lentoemännän nipistely eivät unohdu, vaikka kansan poliittinen muisti onkin tunnetusti lyhyt.

Väyrynen on keskustan kunniapuheenjohtaja, entinen europarlamentaarikko, moninkertainen ulkoministeri, opetusministeri, työministeri sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, muun muassa. Hän on ensimmäinen suomalainen, joka on toiminut ministerinä viidellä eri vuosikymmenellä.

Silti häneen ei ole tarttunut vanhemman valtiomiehen arvovaltaa ja karismaa. Pyrkyryyttä on ollut aina enemmän kuin nostetta, eikä tefloniin tartu mikään. Pääministeriksi hän ei ole urallaan yltänyt.

Demokratiassahan voi tapahtua mitä vain. Leikitelläänpä ajatuksella, että presidentinvaalien toisella kierroksella ovat vastakkain Paavo Väyrynen ja Timo Soini. Aika monen kansalaisen kulku suuntautuisi äänestyskopin sijaan matkatoimiston tiskille ostamaan menolippua jonnekin hyvin kauas.