Kolumnit Uutiset

Mies muiden joukossa

Maamme kenties tunnetuin undergroundtaiteilija Touko Laaksonen on ollut viime aikoina kaikkien huulilla. Hänestä on tekeillä kaksi elokuvaa ja hänen sarjakuviaan oli näytillä Helsingin sarjakuvafestivaaleilla.

Kun posti julkaisi sarjan taiteilijan tuotantoa kunnioittavia postimerkkejä, muu maailma hämmästeli peräpohjolan pikkuvaltion ennakkoluulottomuutta. Nahkahomoja postimerkeissä, oh my God!

Asiasta yritettiin saada aikaan kotimaistakin kohua, tosin surkeasti epäonnistuen. Miksi ette myy Tom of Finland -merkkejä, tivasi Uusi Suomi kuluneella viikolla kristillisiä arvoja alleviivaavalta Halpa-Halli-ketjulta. Halpa-Halli ei myy myöskään alkoholia tai tupakkaa, mutta se ei merkkien myymättömyydestä kiihkoutunutta toimittajaa kiinnostanut.

Kun meitä ennakkoluulottomia sivistysvaltion suvaitsevaisia ihan ulkomailla asti ihaillaan, olisi piilohomonsa kaappiin teljenneen pohjanmaalaisyrityksenkin pitänyt lähteä leikkiin mukaan. Vai olisiko?

Suomen väestöstä 5–15 prosenttia kuuluu seksuaalivähemmistöön (Tilastokeskus). Samansuuntaisia ovat luvut vuoden 2013 Nuorisobarometrissa. Luku on varsin hämmentävä, kun sitä vertaa Wikipediassa listattuihin kyselytutkimuksiin muualla. Kyselyjen mukaan kuudessa muussa länsimaassa homoseksuaaleja on prosentin verran aikuisväestöstä.

Onko homoudesta tullut meillä muotia, vain onko kyseessä tilastoharha? Olkoon miten on, mutta ainakaan medianäkyvyyden suhteen seksuaalivähemmistöillä ei ole hätää. Seksuaalivähemmistöt ovat niin taajaan näkyvillä, että perusjamppaa jatkuva kohkaaminen hämmästyttää.

Olen itsekin haaveillut stereotyyppisestä homobestiksestä – olkoon mies tai nainen – joka osaisi aina antaa täydellisen hääpäivälahjavinkin. En vain haluaisi enää yhtään tuputusta. Umpitollon pikkukylän kasvattina homokohkauskiintiöni alkaa olla täynnä. nikosaaristen sänkykamarihommat kiinnostavat tasan yhtä paljon kuin teini-Corollan virittäminen. En asiasta mitään tiedä, eikä kyllä kiinnostakaan. Ymmärsin kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia ja ostin Amnestyltä viiden euron ihmisoikeusrannekkeen ilmankin.

Tuntuu, että homojen oletetaan olevan jotain heteroja enemmän. Eivät he ole. Homot ovat tavallisia ihmisiä, eikä tavisten tavallisesta elämästä löydy kiinnostavaa kirjoitettavaa tai upeata tv-viihdettä viikon jokaiselle päivälle.

Takaisin Touko Laaksoseen. Hän oli taiteilija, ja sellaisena hänet tulisi muistaa. Vaikka miehen teoksissa viikset ovat tuuheita ja farkkujen etumus ahtaalla, ei muille kuulu se, mitä mies teki sänkykamarissaan. En muuten ole tarkastanut, myykö lähikauppani Tom of Finland -merkkejä, eikä kiinnosta. Ihan sama jos myyvät, ihan sama jos eivät.

Se, että Tom of Finland -taidetta kunnioittavien merkkien julkaiseminen ei aiheuttanut sen suurempaa kuohuntaa, kertoo jotain 2010-luvun Suomesta. Homoseksuaalisuus ei jaksa enää hätkähdyttää. Hyvä niin.