fbpx
Uutiset

Miesten kansallinen taso vaatimaton, naisten yleisurheilulla valoisa tulevaisuus

Suomen Urheiluliiton (SUL) toimitusjohtaja ja vt. valmennusjohtaja Jarmo Mäkelä myöntää, että suomalaisen miesten yleisurheilun kansallinen taso on laskenut.

– Se on tällä hetkellä sangen vaatimaton. Kilpaurheilu profiloitui Suomessa uudelleen jääkiekon maailmanmestaruuden (vuonna 1995) jälkeen. Jääkiekko imi poikia toimintaansa entistä enemmän etenkin kaupungeissa. Sitä seurasivat myös jalkapallo ja nykyään hyvin suosittu salibandy. Tytöt jäivät paljon paremmin yleisurheiluun. Naisten kilpaurheilu on rynnistänyt voimakkaasti eteenpäin vuosien 2006–08 kuopasta, Mäkelä kertoo.

Vanajaveden rotaryklubin lounaskokouksessa torstaina puhunut Mäkelä on varma, että suomalainen naisten yleisurheilu voi 2020-luvulla erittäin hyvin. Mäkelän mukaan menestystä tulee rutkasti vähintään eurooppalaisella tasolla.

– Iso kysymys on, kuinka käy miesten yleisurheilumme.

Nuorissa on tulevaisuus ja suomalainen nuorten yleisurheilu on ollut lupaavassa vauhdissa parin viime vuoden aikana.

– Urheilijamme pärjäsivät hirveän hyvin viime kesänä alle 23-vuotiaiden ja alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa Tallinnassa ja Eskilstunassa. Neljä vuotta sitten vastaavissa kisoissa meillä oli yhdeksän urheilijaa kahdeksan parhaan joukossa. Nyt pistesijalle ylsi 29 suomalaisnuorta, Mäkelä selvittää.

Ensi kesänä yleisurheilussa on taas kahdet aikuisten arvokisat. Kesän kohokohta osuu elokuuhun ja Rio de Janeirossa pidettäviin olympialaisiin. Yleisurheilun EM-kisat pidetään heinäkuun alkupuolella Amsterdamissa.

– Uskon, että Suomen olympiajoukkueessa on 15–20 yleisurheilijaa. Suurimmat menestymisen mahdollisuudet on kolmella keihäänheittäjällämme ja moukarinheittäjä David Söderbergillä. Kaikki muut finaalipaikat tai pääsyt välieriin ovat plussaa.

Suomen keihäsmiehistä Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen heittävät Riossa, jos pysyvät terveinä. Kolmannesta keihäspaikasta käydään kiivas kamppailu perinteiseen tapaan.

Amsterdamin EM-kisat on monen suomalaisen ensi kesän pääkilpailu.

– Ne ovat sinivalkoisin silmin erittäin mielenkiintoiset kilpailut. Meiltä lähtee Amsterdamiin 40–50 urheilijaa, Mäkelä uskoo.

EM-kisat ovat monelle suomalaiselle myös viimeinen näytön paikka olympiajoukkueeseen. Mäkelän mukaan Rion listat lyödään kiinni 11. heinäkuuta. Esimerkiksi heinäkuun loppupuolella Oulussa järjestettävillä Kalevan kisoilla ei voi enää olla katsastusarvoa olympialaisiin.

Korruptioskandaali on iskenyt myös kansainvälisen yleisurheilun johtoon. IAAF:n puheenjohtajana viime elokuuhun saakka valtaa käyttänyttä senegalilaista 82-vuotiasta Lamine Diackia epäillään torstaisen Helsingin Sanomien mukaan korruptiosta, rahanpesusta ja salaliitosta. Sebastian Coe valittiin liiton uudeksi puheenjohtajaksi viime kesän vaalikokouksessa. Hän voitti äänestyksessä toisen takavuosien huippu-urheilijan Sergei Bubkan.

– Olen kuunnellut Coeta muutamassa kokouksessa. Hän on aina painottanut hyvää hallintotapaa, avoimuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Hän haluaa olla näissä asioissa tosissaan. Näin sen tietysti pitääkin olla.

Mäkelä oli mukana myös Pekingin elokuisessa vaalikongressissa.

– IAAF:ssä on yli 200 jäsenmaita ja kaikenlaisia tarinoita liikkui erilaisista lahjoista. Minä sain kravatin ja laturin, joka jäi Kiinan tulliin, Mäkelä naurahtaa.

Suomen Urheiluliitossa Mäkelällä on ollut jonkin aikaa kaksi tehtävää, kun hän on ollut myös valmennusjohtajana Jorma Kemppaisen sairausloman ajan.

– Sanotaan nyt niin, että enemmän olen ollut toimitusjohtaja. Pitäisi pystyä olemaan enemmänkin valmennusjohtaja, kun on urheilija- ja tukisopimusten tekemistä. Vipinää riittää. Kemppainen palaa valmennusjohtajaksi loppiaisen jälkeen, Mäkelä kertoo. HäSa

Asiasanat

Menot