Uutiset

Migri: Suomeen on toivottu myös tyttöjä - Ensimmäiset alaikäiset Kreikan leireiltä Suomeen kesäkuun aikana

Suomi on sitoutunut vastaanottamaan 175 erityisen haavoittuvassa asemassa olevia alaikäisiä lapsia. Yksistään Kreikan pakolaisleireillä on viisituhatta ilman huoltajaa olevaa lasta.
Välimeren maiden saarilla on useita pakolaisleirejä, joissa on myös tuhansia lapsia ilman vanhempia. Kuva: ORESTIS PANAGIOTOU
Välimeren maiden saarilla on useita pakolaisleirejä, joissa on myös tuhansia lapsia ilman vanhempia. Kuva: ORESTIS PANAGIOTOU

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomi haluaa vastaanottaa erityisesti alaikäisiä tyttöjä ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia Välimeren maiden pakolaisleireiltä.

– Suomeen siirrettävistä alaikäisistä painopiste on nuorimmissa alaikäisissä tai alaikäisissä, joilla on erityisiä tarpeita. Suomeen on toivottu myös tyttöjä, jotta Maahanmuuttovirasto voi ottaa sukupuolten tasapainon huomioon siirroissa, projektipäällikkö Monna Airiainen Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksiköstä sanoo.

Myös presidentti Sauli Niinistö on sanonut, että Suomen olisi autettava erityisesti pieniä lapsia ja tyttöjä.

Alaikäisten tyttöjen osuus pakolaisleireillä on kuitenkin vain noin kymmenen prosenttia, joten alaikäisiä poikia on huomattavasti enemmän.

Tytöt ovat jo sukupuolensa vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä tytöt voivat joutua herkästi muun muassa seksuaalirikosten tai ihmiskaupan uhreiksi.

Ensimmäiset ryhmät Suomeen kesäkuussa?

Suomi on valmistautunut vastaanottamaan erityisesti ilman huoltajaa olevia alaikäisiä turvapaikanhakijoita Välimeren maiden pakolaisleireiltä.

Sisäministeriön mukaan turvapaikanhakijat siirretään Suomeen 30 hengen ryhmissä, joista ensimmäinen saapuisi kesä–heinäkuun vaihteessa.

– Tavoitteenamme on ollut, että tämä siirto tehtäisiin kesäkuun loppuun mennessä, mutta mitään lopullista tietoa tarkasta aikataulusta ei vielä ole, johtava asiantuntija Kukka Krüger sisäministeriön maahanmuutto-osastolta sanoo.

Euroopan maat ovat sitoutuneet vastaanottamaan tässä vaiheessa 1 600 ilman huoltajaa olevaa lasta.

Yksistään Kreikan pakolaisleireillä on arvioiden mukaan 5 000 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa.

– Kevään aikana Kreikasta on tehty kaksi siirtoa. Osa alaikäisistä lapsista on siirretty Saksaan, osa Luxemburgiin, Krüger sanoo.

Suomi antaa kriteerit, Kreikka tekee esivalinnat

Suomi on sitoutunut vastaanottamaan 175 turvapaikanhakijaa neljän maan eli Kreikan, Kyproksen, Maltan ja Italian pakolaisleireiltä. Valtioneuvosto teki asiasta päätöksen 27. helmikuuta.

Päätöksessä korostettiin sitä, että Suomi haluaa auttaa kaikkein haavoittuvimmissa asemassa olevia lapsia sekä yksinhuoltajaperheitä, joilla on mahdolliset perusteet kansainväliselle suojelulle.

Suomi on välittänyt valtioneuvoston päätöksessä mainitut kriteerit suoraan Kreikan viranomaisille, joiden perusteella Kreikan viranomaiset esittävät Suomelle siirrettäviä hakijoita.

Lopulliset valinnat siirrettävistä henkilöstä tehdään Suomessa. Päätökset perustuvat Maahanmuuttoviraston ja suojelupoliisin tekemiin selvityksiin.

– Kreikan viranomaiset esittävät Suomelle siirrettäviä henkilöitä meidän ilmoittamiemme kriteerien perusteella. Kun tämä valinta on tehty, Kreikka lähettää meille heistä tarkemmat tiedot. Sen jälkeen maahanmuuttovirasto käy suojelupoliisin kanssa esitykset läpi ja Maahanmuuttovirasto ilmoittaa Kreikalle, mitkä hakijat Suomi voi ottaa vastaan, Krüger selittää valintaprosessin periaatetta.

Turvapaikkaprosessi alkaa Suomessa

Välimeren maiden pakolaisleireiltä Suomeen siirrettävät lapset laitetaan ensin kahden viikon mittaiseen karanteeniin koronaviruksen vuoksi. Sen jälkeen lapset sijoitetaan ryhmäkoteihin eri puolelle Suomea.

Suomessa lasten kohdalla käynnistyy tavanomainen turvapaikkahakuprosessi, jossa päätetään oleskelevan myöntämisestä.

– Turvapaikkahakemukset käsitellään samalla tavalla kuin muidenkin turvapaikanhakijoiden. Ainoastaan Dublin-menettelyä ei sovelleta, Eli suomesta tulee valtio, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä, Monna Airiainen sanoo.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuvat kustannukset katetaan kokonaan turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta.

– Olemme hakeneet AMIF-rahastosta 12 miljoonaa euroa, ja tämä kattaa Suomeen tulevien lasten vastaanotosta tulevat kustannukset. Lisäksi Suomi on hakenut rahoitusta EU:n hätäapumekanismin kautta suoraan EU:n komissiolta, Airianen sanoo.

Päivän lehti

12.7.2020