Uutiset

Mihin unohtui lääkäreiden 11 prosentin palkankorotus? – Tehyn Rytkönen on kyllästynyt viittauksiin Sari Sairaanhoitajasta ja ihmettelee OAJ:n Luukkaisen puheita

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen hämmästelee OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen lausuntoja. Luukkainen epäili, ettei valtion budjetista heru korvamerkittyä rahaa naisvaltaisten sosiaali- ja terveydenhoitoalojen ylimääräiseen palkankorotukseen ja viittasi vuoteen 2007 ja silloiseen fiktiiviseen hahmoon "Sari Sairaanhoitaja". Rytkönen kysyy, puhuuko Luukkainen vain opettajien suulla. Luukkainen toimii myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO:n puheenjohtajana. JUKO:ssa on mukana myös muun kuin opetusalan työntekijäliittoja.
Porvoossa asuva kätilö Millariikka Rytkönen on johtanut Tehyä vuodesta 2017. Kuva: Kimmo Penttinen
Porvoossa asuva kätilö Millariikka Rytkönen on johtanut Tehyä vuodesta 2017. Kuva: Kimmo Penttinen

– Miksi julkisuudessa ei välillä puhuta vuodesta 2001, jolloin lääkärilakon jälkeen lääkäreiden palkkoja päätettiin nostaa 11 prosenttia?

Tätä ihmettelee terveydenhoitoalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Hän kertoo olevansa lopen kyllästynyt siihen, että terveydenhoitoalan vaateet vuodelta 2007 Sari sairaanhoitajineen vedetään esille, kun puhutaan erityisesti julkisen sektorin palkankorotuksista.

Viimeksi tämän kokoomuksen vaalilupauksen fiktiivisen hahmon mainitsi opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Lännen Median haastattelussa (1.9.).

Luukkainen epäili, ettei valtion budjetista heru korvamerkittyä rahaa naisvaltaisten sosiaali- ja terveydenhoitoalojen ylimääräiseen palkankorotukseen, koska “Sari Sairaanhoitaja on siellä takana muistissa kaikilla”.

Tehy ja Super haluaisivat kevään työmarkkinaneuvotteluissa sovittavan 10 vuotta kestävästä 1,8 prosentin vuosittaisesta ylimääräisestä palkankorotuksesta verrattuna vientialoihin, jotka avaavat perinteisesti työmarkkinakierroksen.

Luvut reilusti esille

Rytkösen mukaan palkkavaateet kuuluvat työmarkkinatoimijoiden työnkuvaan.

– Niitä esitetään, jos esimerkiksi palkkatasa-arvossa on korjattavaa, kuten jo pidemmän aikaa on ollut.

Rytkönen painottaa, että he Tehyssä toivovat valtion osallistumista vasta sitten, jos asiaa ei saada työmarkkinapöydässä kuntoon.

– Totta kai nämä asiat ovat työmarkkinaneuvottelujen asioita.

Hän lisää, että palkkatasa-arvo on vahvasti esillä Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa.

Rytkösen mukaan on reilua, että Tehy ja Super ovat jo pitkän aikaa puhuneet selkeästä 10 vuoden ajasta ja 1,8 korotusprosentista, joilla julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkakuoppaa saataisiin kurottua kiinni.

– Nämä luvut ovat ekonomistiemme laskemia. Kerroimme niistä jo keväällä ennen kuin esimerkiksi hallituksen kokoonpano tiedettiin. Sehän on selvää, ettei palkkatasa-arvoa saavuteta vuodessa eikä kahdessa.

Kovin alhainen työttömyysprosentti

Palkankorotusvaateiden yhteydessä on tuotu esille huoli valtiontaloudesta. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan se, mitä tapahtuu työmarkkinaneuvotteluissa, on ratkaisevaa myös Rinteen hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen kannalta (LM 1.9.).

Rytkönen vertaa heidän vuosittain tarvitsemaansa 100–150 miljoonaa euroa valtion vuosittaiseen 55 miljardin budjettiin. Hän myös huomauttaa lähes täystyöllisyydestä hoitoalalla.

– Viimeksi kun kysyin, työttömyysprosenttimme oli 1,5 ja työttömyystukia maksettiin 15 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Rytkönen ei ota kantaa siihen, pitäisikö Tehyn ja Superin vaatima ylimääräinen palkankorotus ulottaa myös opettajiin, jotka istuvat Tehyn lailla neuvottelupöydässä Kuntatyönantajien Jalosta vastapäätä.

– Se on Ollin asioita.

– Siitä olen kyllä hämmentynyt, että puhuuko Luukkainen nyt vain opettajien suulla. Hänhän on myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n puheenjohtaja, ja JUKO:ssa on mukana myös muiden muassa terveydenhoitoalan edustajia, terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja, Rytkönen lisää.