Uutiset

Mikä kunta? Paljonko pisteitä?

Kunnat ovat alati huolissaan imagostaan, turhamaisuuteen asti. Mitähän mieltä muut meistä ovat? Onko tukka hyvin?

Taloustutkimus Oy selvitti kuntien julkiskuvaa. Hämeenlinna sai ”kokonaisvaikutelmasta” arvosanan 7,6. Niin paljon me kunnilta odotamme ja vaadimme; likikään kymppiä ei päässyt 20 000-50 000 asukkaan kaupunkien sarjassa edes voittaja, Salo (8,16).

Varmaan aika moni kunta taas ostaa imagoahdistuksessaan tutkimusfirmalta itseään koskevat tulokset. Olisi kuitenkin rohkeaa olettaa, että työ- tai asuinpaikka valitaan imagon takia.

Nykyaikainen kansalainen osaa tarvitsemansa faktat kaivaa. Kuinka hyvin ja tehokkaasti kunta pystyy palveluja asukkailleen tuottamaan?

Potentiaalinen muuttaja huomaa kyllä, jos kunnan kutrit ovat yhtä kuin lainalla hankittu peruukki. Kaljuuntumisen aste ja kehityskulku pannaan merkille.

Miksi kuntien ylipäätään pitää vilkuilla itseään muiden peileistä? On aivan eri asia todella hankkia seikkaperäisin tutkimuksin hyötytietoa siitä, kuinka jokin palvelu on naapurissa järjestetty – ja kukaties ottaa hiukan opiksikin.

Missikisat herättävät aina väärää tyytyväisyyttä tai turhaa kateutta.

Hämeenlinnalla ei ole kumpaankaan aihetta esimerkiksi suhteessa tuplasti isompaan pikkuveljeensä Lahteen, sisämaan vanhimpaan Lahti-nimiseen kaupunkiin. Täällä voidaan olla reilusti ylpeitä kaupungin uudesta kasvusta.

Riskejä on, mutta Hämeenlinnan Energian myynnistä saadut miljoonat ovat toistaiseksi turvallisesti ja tuottavasti rahastossa. Kestävän talouskehityksen kannalta tärkeämpää on, että työpaikkojakin syntyy kohtuuvauhdilla.

Mutta meno varmasti paranisi, jos Päijät- ja Kanta-Hämeen veturit lähtisivät vihdoin kiskomaan alueitaan yhteisvoimin eteenpäin, mieluummin jo ennen oikoradan valmistumista.

Kaupunginjohtajat ovat toisiaan kosiskelleet, mutta siihen se on jäänyt. Jotta veturin kylki kuumenisi, pitäisi jonkun alkaa lapioida hiiltäkin pesään.

Tulisia hiiliä on toistaiseksi ilmaantunut vain Lahden kaupunginjohtajan Tarmo Pipatin ahterin alle. Jos Lahden energia- ja vesilaitokset pilkottaisiin ja irrotettaisiin niistä investointeihin jopa 170 miljoonaa euroa, niin tottahan sillä jo jotain saisi aikaan. Kattaisipa vaikka soman pätkän sitä oikorataa.

Suomen Sinfoniaorkestererit ry voihkaisi maanantaina Hämeenlinnan kaupunginorkesterin rahakurimuksen takia. Minnekäs hukkasivat nuottinsa kaupunginjohtajat Lahden ja Hämeenlinnan orkesterien puhutusta yhteistyöstä? Vänskä olis jänskä Hämeenlinnassakin, mutta…

Oikoradasta ei ole yhteistyön oikopoluksi. Päinvastoin, se voi viedä koko touhun väärälle raiteelle. Salpausselän ja Ahvenistonharjun kupeessa äkätään, että ollaan kilpailemassa ”pääkaupunkiseudun kasvupaineiden purkamisessa” samoilla apajilla, täsmälleen samoilla täkyillä.