Uutiset

Mikä on Mestiksen suunta?

On sunnuntai, Mestis-jääkiekkoilija Aki Keinäsen viikon ainoa vapaapäivä. Alkuviikko onkin ollut melkoista lentoa.

– Lähden joka arkiaamu töihin kello 7.30, ja seuraavan kerran avaan kotioven iltaseitsemältä. Perjantaina ja lauantaina oli vieraspelikiertue Itä-Suomessa, tuplakierros. Perjantaiaamuna lähdettiin liikkeelle, ja Turkuun palattiin sunnuntaina aamuyöllä, olisiko kello ollut puoli neljä, TuTo-hyökkääjä kertaa.

Keinänen on Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla tähtipelaaja, mutta hän käy kokopäivätoimisesti töissä. Keinänen on koulunkäynnin avustaja. Työpäivän jälkeen hän ajaa Kupittaan jäähallille, missä vierähtää kolme tuntia.

Mestis-pelaajien keskimääräinen vuosipalkka on pyörinyt viime vuosina kymppitonnin molemmin puolin. Keinänen kuuluu sarjan palkka-aateliin.

– Kokonaisansioistani hieman yli puolet tulee jääkiekosta, loput siviilitöistä.

Keinänen edustaa Mestiksessä uhanalaista lajia. Hän on yli 30-vuotias ja on pelannut käytännössä koko uransa – kolmetoista kautta – Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Välillä Keinänen pelasi yhden kauden SM-liigaa, mutta vietti silloinkin osan kaudesta Mestiksessä lainamiehenä.

Aki Keinäsen pelaajasopimus TuTon kanssa ulottuu kevääseen 2017. Hän kuitenkin myöntää, että Mestiksen tulevaisuus huolestuttaa.

Mestiksestä voi nousta SM-liigaan vain kabinetin kautta. Mestiksestä ei voi myöskään pudota. Mikä on siis koko sarjan ja siellä pelaavien joukkueiden olemassaolon syy? Mistä Mestiksessä oikein pelataan?

Mestis-pelejä ei näy millään tv-kanavalla, ja yleisömäärätkin ovat laskussa.

– Kun on seurannut suomalaisen jääkiekkoilun päätöksentekoa viime vuosina, niin onhan se ajatus tullut mieleen, että onko tässä menossa koko Mestiksen hallittu alasajo.

– Sarjassa pitäisi olla oikeasti jotain urheilullista panosta. Se sytyttää yleisön, seurat, pelaajat ja median. Kun panos puuttuu, tunnelma väljähtyy. Juuri niin tässä on käynyt.

Tämän sanottuaan Keinänen kiirehtii lisäämään, että lausunto koskee Mestistä sarjana, ei hänen edustamaansa seuraa TuToa.

– Meillä on olosuhteet viimeisen päälle, peleissä käy hyvin yleisöä ja joukkue on laadukas.

Jos Keinänen saisi diktaattorin valtuudet, hän tekisi Mestikseen kaksi muutosta.

– Avaisin sarjan molempiin suuntiin. Karsintojen kautta pitää voida nousta ja pudota.

Toisen muutoksen Keinänen tekisi ottelumääriin.

– Ne ovat karanneet käsistä. Olemme puoliammattilaissarja, mutta runkosarjassa on 56 peliä, neljä vähemmän kuin ammattilaissarja SM-liigassa.

– Tällä kaudella Mestiksessä pelaa kymmenen joukkuetta, joista kahdeksan pääsee pudotuspeleihin ja yksikään joukkue ei voi pudota. Yksittäisellä runkosarjan ottelulla ei ole tarpeeksi merkitystä.

Keinänen pelkää, että koko ajan nousevat pelimäärät tekevät Mestiksestä nuorisosarjan.

– Jos on perheellinen ja käy pelaamisen ohella töissä, niin yhtälö on vaikea. Se johtaa siihen, että kokeneemmat pelaajat siirtyvät ulkomaille tai lopettavat.

Pelkästään nuorten pelaajien sarjassa on vaarana, että Mestiksestä tulee vain astinlauta: siellä pelataan yksilöiden tulevaisuudesta ja seuraidentiteetit menettävät merkitystään.

Unelma, toivo paremmasta. Siitä urheilussa on lopulta kyse. Mestiksessä toiveikkaiden joukko on tällä hetkellä kovin pieni.

Toinen puoli urheilua on raaka realismi. Kuten: SM-liigaseurat rahoittavat tällä hetkellä paitsi SM-liigaa, niin myös A-nuorten SM-liigaa sekä osittain myös Mestistä.

Mestiksessä pelaa paljon pelaajia ja ainakin kaksi päävalmentajaa, joiden palkan maksaa joku liigaseura. A-nuorten pääsarjaan liigaseuroilla on kiintiöpaikat, ja ne maksavat myös viulut – satojatuhansia euroja per joukkue per kausi.

Liigaseuroilla ei ole kuitenkaan suoraa päätösvaltaa Jääkiekkoliiton alaisiin sarjoihin, kuten Mestikseen ja A-nuorten SM-liigaan.

Näistä lähtökohdista SM-liiga kokosi viime kesänä kolmen urheilutoimenjohtajan työryhmän pohtimaan suomalaisen jääkiekon huippusarjojen uudistamista. Työryhmään valittiin HIFK:n Tom Nybondas, Ässien Mika Toivola ja Lukon Hannu Vanhatalo.

Heidän pohdintojensa lopputuloksena syntyi esitys, että Mestis ja A-nuorten SM-liiga fuusioitaisiin. Työryhmän mukaan malli toisi ammattilaisorganisaatiot mukaan vankistamaan toiseksi korkeimman sarjatason toimintaa sekä tarjoaisi laadukkaampia pelejä liigaseurojen nuorille lupauksille.

Mestis-leirissä idea ammuttiin heti alas.

– Jääkiekko on Suomen ykköslaji, ja tarvitsemme muitakin aikuisten huippusarjoja kuin SM-liigan. Se ei ole Suomi-kiekon etu, että Mestis polarisoitaisiin myös liigapaikkakunnille, Mestiksen puheenjohtaja Jukka Toivakka arvioi.

Aki Keinänen on samoilla linjoilla.

– Tuo malli vauhdittaisi sitä kehityssuuntaa, että pelaajat pelaavat vain omaa uraa edistääkseen. Mestiksestä tulisi pelkkä koulutuspaikka. Kiinnostaako se yleisöä?

Urheilutoimenjohtajat arvelivat omassa mietinnössään, että liigaseurojen vahvojen urheilubrändien tulo toiseksi korkeimmalle sarjatasolle voisi auttaa Mestis-seuroja kotiotteluidensa markkinoinnissa.

– En näe siinä mitään lisäarvoa, että HIFK:n A-juniorit tulevat Mikkeliin pelaamaan, Jukurienkin puheenjohtajana toimiva Toivakka tyrmää.

Mikä sitten on se malli, millä Mestis saa sille kuuluvan arvon?

Toivakka myöntää, ettei pikavoittoja ole näköpiirissä.

Mestiksen joukkuemäärää on tarkoitus nostaa ensi kaudeksi kahdella. Mukaan halutaan vahvoja maakuntakeskuksia. Yksi paikka on korvamerkitty Suomi-sarjan voittajalle, muut kaksi paikkaa myönnetään muilla kuin urheilullisilla perusteilla. KooKoo siirtyy Mestiksestä ensi kaudeksi SM-liigaan.

Tv-näkyvyyttä Toivakka toivoo tulevan jatkossa Ylen Urheiluviikonloppu-lähetyksissä.

Markkinoinnissa Mestis haluaa tuoda esiin asemansa suomalaisen jääkiekon tärkeänä kasvualustana – paitsi pelaajien, myös valmentajien. Tällä kaudella SM-liigassa on valmentanut kuusi päävalmentajaa ja kuusi apuvalmentajaa, joilla on tausta Mestis-päävalmentajana.

Keväällä 2009 Aki Keinänen pelasi Ässien riveissä liigakarsintaa Vaasan Sportia vastaan. Ässien 4–3-voittoon päättynyt ottelusarja on varmasti yksi suomalaisen jääkiekkoilun lähihistorian latautuneimmista.

– Siinä sarjassa oli todellakin panosta. Sen huomasi myös pukukopissa, kokeneetkin jätkät oli hermona.

Jos Ässät olisi pudonnut Mestikseen, perinteisen seuran olemassaolo olisi ollut uhattu. Juuri tämä on syy, miksi SM-liiga Oy haluaa eristäytyä. Liigan osakkaat haluavat toimintaansa vakautta, ei kuolemanriskiä.

Lähitulevaisuudessa ei ole näköpiirissä mitään siihen viittaavaa, että SM-liigaan tulisi avoimet karsinnat.

Nyt liigassa pelaa 14 joukkuetta, ensi kaudella 15 joukkuetta ja sitten kenties 16 joukkuetta. Mestis on menettänyt jo Sportin ja tavallaan KooKoonkin. Seuraavaksi lähtijäksi ovat tyrkyllä lähinnä Jukurit ja TuTo.

TuTon varakapteenia tämä oljenkorsi ei lämmitä.

– Onhan se aika naurettavaa touhua, jos liigakriteereissä painotetaan joitain aitioita ja pukukoppeja enemmän kuin joukkueen urheilullista laatua.

– Mestis on jo nyt väljähtynyt. Mikä onkaan tilanne kahden vuoden päästä? Missä liigaseurat sen jälkeen jalostavat pelaajiaan? Keinänen kysyy. (LM-HäSa)