Uutiset

Mikä sieni tämä on?

 

Hämeenlinnalainen sieniasiantuntija Mauri Lahti pohti useamman vuoden ajan kahta sieniharrastukseen liittyvää asiaa:
 
Miksi lapsille ei ole kirjoitettu omaa sieniopasta?
 
Miksi sienikirjoja on myynnissä vain pari kuukautta vuodesta, kun kaikkia muita luotoon liittyviä tietokirjoja kaupataan ympärivuotisesti?
 
Lisäpontta tuli hänen vetämältä sienikurssilta, kun äidit kyselivät lapsille soveltuvan sienikirjan perään. Josko lahjaksi ostaisi? 
 
Ratkaisu löytyi läheltä –  Mauri Lahti kirjoitti ja kuvitti lapsille suunnatun sienioppaan. Mikä tämä sieni on? -kirja ilmestyi markkinoille syksyllä sopivasti ennen joulumarkkinoita.
 
– Sieniähän voi harrastaa ympärivuotisesti aivan kuten lintuja tai muita luontoaiheita tahansa, ei se ole vuodenajasta kiinni. Lapset oppivat uutta paljon paremmin kuin me vanhat jäärät, miksei myös sieniä, vuosikymmeniä opettajana työskennellyt Lahti pohtii.
 
– Lapsi on luonnostaan utelias ja jos hänet saa innostumaan luonnosta, on tie eteenpäin leveä ja mutakaton, Mauri Lahti vakuuttaa.
 
Lapsille suunnatun sienioppaan tarjonta sisältää lajeja, jotka ovat niin itsensä näköisiä, että erehtymisen riski on mitätön. Toiseksi sienispesialisti otti lähtökohdaksi sen, että sienet ovat muutakin kuin ruokaa – myös silmäniloa.
 
– Luonnossa ihastellaan aina erikoisuuksia ja värikkäitä yksityiskohtia. Näin voi tehdä myös sienten kohdalla.
 
Mauri Lahti painottaa, että lapsille suunnattu sienikirja sopii erinomaisen hyvin myös aloittelevalle aikuiselle sieniharrastajalle.
 
– Aloittelijan iällä ei ole väliä, alku on aina hankalaa. Sienissä lisäongelman tuovat saman sienen ulkonäköerot. Olomuoto ei ole yhtä vakio kuin kasveilla, Lahti selvittää.
 
Maailma on muuttunut
 
Juuri Italiasta toista viikon sieniretkeltä palannut Lahti sanoo maailman muuttuneen sienienkin parissa viimeisten vuosikymmenten aikana.
 
– Ihmisten luontosuhde katosi hyväksi aikaa. Nyt taas ollaan enemmän kiinnostuneita luonnosta ja sitä kautta myös sienistä, mutta meni useampi vuosikymmen kun ihmisten suhde luontoon oli poikki, Lahti pohtii.
 
Kaupunkilaistuminen on aiheuttanut se, että ihmiset eivät enää osaa liikkua ja toimia metsässä. Marjat ja sienet jäävät keräämättä, kun luontotuntemus romahti.
 
Muutosta on tapahtunut myös sienimaailmassa, muun muassa levinneisyydessä. Näin ainakin uskotaan. Nyt pohditaan esimerkiksi sitä, onko ilmastonmuutos vaikuttanut esimerkiksi suppilovahveron leviämiseen kohti pohjoista.
 
– Asia ei välttämättä ole kiinni pelkästä ilmastonmuutoksesta. Sienien levinneisyyttä tutkitaan koko ajan säännöllisesti. Pohjoisesta on löytynyt lajeja, joita on aikaisemmin tavattu satojen kilometrien päässä etelämpänä. Onko niitä osattu aikaisemmin edes etsiä, kun on uskottu vanhaan tietoon.
 
Suomessa sienien levinneisyys ei kulje pelkästään etelästä pohjoiseen, vaan Mauri Lahden mukaan mieluummin lounaasta koilliseen.
 
Sienien perässä
 
Mauri Lahteen sieni-innostus iski vasta aikuisiällä. Hän asui siihen aikaan Lapissa vaimonsa Hilkan kanssa.
 
– Halusin järjestää kansalaisopistoon sienikurssin aloittelijoille. Loppuvaiheessa puuttui yksi osallistuja, joten patistin vastahakoisen Maurin kurssille mukaan, Hilkka Lahti kertoo.
 
Siitä perheeseen iski sellainen sieniharrastus, että pois alta! 
 
Hilkka oli oppinut perusasiat jo lapsuudessaan, mutta Maurille avautui aivan uusi maailma.
Nyt hän kiertää ympäri valtakuntaa keräämässä sieninäytteitä yliopistoille, lähinnä Turun yliopistolle. Tänäkin syksynä hän on kiertänyt vaimonsa kanssa Savoa, Kainuuta ja Lappia myöten.
 
– Olen toiminut myös italialaisten sienitutkijoiden asiantuntijaoppaana.
 
Jotta sieniharrastus ei jäisi pelkäksi kotimaan sienien tutkimiseksi, niin reviirinä on myös Eurooppa. Viimeksi Mauri Lahti kävi Italiassa, josta tuomisina oli taas tukku sieninäytteitä.
Omaksi herkukseen ”sienipariskunta” sanoo ukonsienen.