Uutiset

Miksi britit äänestivät itsensä ulos EU:sta?

Tietämättömyys, turhautuminen ja kaipuu menneeseen. Siinä ainakin kolme syytä, miksi brexit-leiri vei voiton torstaisessa kansanäänestyksessä.

Tietämättömyys. Washington Postin mukaan ”Mitä tapahtuu, jos lähdemme EU:sta” -hakujen määrä kolminkertaistui Googlessa, kun brexit-äänestyksen tulos selvisi. Hakusanoilla ”Mikä on EU” haettiin tietoa toiseksi eniten. Vaikuttaa siltä, että osaltaan tietämättömyys vaikutti äänestäjien päätökseen.

Brexit-krapulaakin on havaittavissa. ITV-kanavan haastattelema nainen totesi, että katui seuraavana päivänä antamaansa kyllä-ääntä.

Brexitin puolesta kampanjoinut siipi käytti brittien tietämättömyyttä taitavasti hyväkseen. Se vetosi esimerkiksi maahanmuuttajista huolestuneisiin kansalaisiin kertomalla, että EU.sta lähteminen tarkoittaisi automaattisesti maahanmuuttajien määrän vähenemistä. Kuitenkin vuonna 2015 maahan tuli enemmän siirtolaisia EU:n ulkopuolisista maista kuin EU-maista, minkä vuoksi ero EU:sta ei vaikuttaisi merkittävästi siirtolaisten määrään.

Brexit-kampanja syytti maahanmuuttajia myös maan terveydenhuollon kuormittamisesta. Samalla se unohti mainita, että joka kolmas maassa työskentelevistä lääkäreistä on ulkomaalaistaustainen.

Lääkäreistä on Britanniassa myös pulaa.

Kyllä-äänen antaneiden mieliin oli todennäköisesti syöpynyt brexit-leirin väite, jonka mukaan EU:n kustannukset Britannialle ovat 350 miljoonaa puntaa viikossa. Luku on harhaanjohtava, koska se ei huomio EU:n Britannialle maksamia tukia eikä maan jäsenmaksualennusta.

Brittejä peloteltiin myös Turkin EU-jäsenyydellä, vaikka todellisuudessa Turkki ei täytä vielä edes kaikkia jäsenyyden ehtoja.

Turhautuminen. Siinä, missä EU:n puolustajat kampanjoivat teoreettisilla tilastoilla ja vetoamalla pelkoon Britannian talouden romahtamisesta, brexit-leiri kampanjoi selkeillä ja kansantajuisilla iskulauseilla Tämä vetosi eliittiin kyllästyneisiin britteihin ymmärrettävistä syistä paremmin. Monille eroa kannattaville briteille brexit tarkoitti mahdollisuutta ottaa valta pois maan eliitiltä.

Britannia on edelleen luokkayhteiskunta, jossa alempi keskiluokka on pitkään ollut kyllästynyt EU-myönteiseen pääministeriin David Cameroniin.

Kun brexit-leiri mainosti EU-eron tarkoittavan itsenäisyyden palauttamista Britannialle, EU:ssa pysymistä kannattava leiri kampanjoi latteilta kuulostavilla lupauksilla ”sosiaalisesta Euroopasta”.

Kaipuu menneeseen. Brexit-leiriä ymmärtääkseen täytyy ottaa katse menneeseen. Entinen siirtomaaisäntä Britannia oli vanhemman polven mielestä todellinen suurvalta ennen kuin EU saapui pilaamaan kaiken vuonna 1973. Suuret ikäluokat muistavat vielä rautarouva Margaret Thatcherin, joka neuvotteli briteille tuntuvat alennukset EU:n jäsenmaksusta.

Nykypoliitikkoja brittiläiset ovat pitäneet liian lepsuina ja alistuvina EU:n määräyksiin. EU-eroa kannattaneiden mukaan entinen suurvalta on tanssinut liikaa Saksan ja Ranskan pillien mukaan.

Tutkimuslaitos Yougovin mukaan 56 prosenttia EU-eron puolesta äänestäneistä oli 50 – 64-vuotiaita. Yli 65-vuotiaista lähtöä kannatti 61 prosenttia. Nuorista 18 – 24-vuotiaista 75 prosenttia äänesti EU:ssa pysymisen puolesta.

Vanhemmat näkevät monet Britannian ongelmat EU:n syynä. Nuoret ovat kasvaneet unioniin kuuluneessa Britanniassa ja heille EU:n tuomat edut ovat myös enemmän läsnä elämässä. Esimerkiksi mahdollisuus opiskeluun toisessa EU-maassa on brittinuorille tärkeää.

Maija Salmi

Päivän lehti

25.1.2020