Kolumnit Uutiset

Miksi porvari vastustaa vapaata kilpailua?

Kilpailuttaminen on vaikeaa. Kunnat eivät osaa sitä, valtio ei osaa sitä, pääministeri ei edes yritä. Osaako kukaan kilpailuttaa niin, että kansa olisi tyytyväistä lopputulokseen?

Jos kilpailutuksen laatijat painottavat laatua, haukutaan, ettei valita halvinta. Jos valitaan halvin, haukutaan, ettei laatua, paikallisuutta ja eettisyyttä huomioida…

Olisiko siis syytä palata hankintalakia edeltäneeseen aikaan?

Otetaan ohjenuoraksi malli Katainen ja annetaan urakat kaverille. Kunnissakin kaikki ovat tyytyväisiä, kun verorahat jäävät hyödyttämään paikallisia perheyrityksiä ja sitä kautta kuntien omaa työllisyyttä ja kassaa. Ei tarvitse huolehtia ulkomaalaisten vievän työt. Tai ehkä pitää sittenkin.

Vapaa kilpailu ei ole mustavalkoinen juttu. Jokainen voi miettiä, kuinka filosofiaa on edes mahdollista kilpailuttaa kovinkaan objektiivisin kriteerein.

Kreikan kielen sana filia tarkoittaa rakastamista tai ystävyyttä. Sofia on tunnetusti viisautta. Jos Jyrki Katainen rakastaa ystävänsä Pekka Himasen viisauksia ja haluaa rakentaa niiden varaan Suomen tulevaisuuden, niin älytöntä olisi vaatia häntä ottamaan tilalle joku Helsingin yliopiston tusinapohdiskelija parin tonnin palkalla.

Kyse on puhtaasta arvovalinnasta, vieläpä poliittisesta arvovalinnasta. Ne kilpailutetaan vaaleissa.

On monia yhteiskunnan alueita, joille kilpailutus on tehnyt ja tekisi erittäin hyvää. Hankintalain perimmäinen tarkoitus on kitkeä korruptiota. Kilpailutus on erittäin positiivinen asia, jos vain säännöt ovat reilut ja ymmärretään, mitä ollaan tekemässä.

On vaikea ymmärtää, miksi Suomessa on edelleen vapaan kilpailun ulottumattomissa esimerkiksi apteekkitoiminta, linja-autoliikenne tai vaikkapa nuohous.

Monista muista maista on erinomaisia esimerkkejä, kuinka nämäkin toiminnot voidaan tasokkaasti, turvallisesti ja huomattavasti edullisemmin hoitaa vapaan markkinatalouden periaattein, kunhan vain valvonta ja kilpailutus järjestetään kunnolla.

Ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä pitäisi olla apteekit, joiden pyörittäminen perustuu lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean äärimmäisen kitsaasti myöntämiin lupiin. Käytännössä apteekkilupa on lupa painaa rahaa, joka on suoraan pois sairaiden ihmisten taskuista ja verokirstusta.

Miksei sitten niin tehdä? Jännä juttu, mutta reilua ja avointa kilpailua näillä aloilla vastustavat eniten juuri ne, jotka haluaisivat eniten avata kuntien peruspalveluita yksityisten yritysten järjestettäviksi.

Normaalisti markkinaliberaaleista porvareista tulee välittömästi protektionistisen suunnitelmatalouden kannattajia, kun puhutaan perintöoikeudella tai byrokraattisella puljaamisella tulleen liiketoiminnan avaamisesta laajemmalle kilpailulle.

Vaikka EU ei ole kovin suuressa huudossa juuri nyt, niin sen kautta kehitys vääjäämättä menee kohti monopolien purkamista sekä rehellistä kilpailua, joka suosii ahkerimpia, vastuullisimpia ja kekseliäimpiä ihmisiä ja heidän yrityksiään. Yhteiskunnan velvollisuus on puolestaan tukkia lainsäädännöstä porsaanreiät, jotka mahdollistavat työntekijöiden riiston ja pääomien kotouttamisen veroparatiiseihin.

Päivän lehti

25.1.2020