Uutiset

Miksi vain mammuttikorkeakoulut kelpaavat?

Ammattikorkeakoulujen leikkaukset uhkaavat rouhaista Hämeenlinnassa palan kaupungin perinteikkäämmästä koulutuksesta. Muotoilun opetus on esitetty keskitettäväksi Lahteen, mikä veisi Hämeenlinnasta yli puolet kulttuurialan aloituspaikoista.

Wetterhoffin brändi on tunnettu Suomessa jo toista sataa vuotta. Sen suojista kasvanut muotoilun koulutus ei kuitenkaan ole missään mielessä jäänyt pölyttymään vanhoihin kaavoihin. Esimerkiksi vaate- ja kenkäsuunnittelun koulutus on Hämeenlinnassa ainutlaatuista, ja opiskelijat ovat menestyneet loistavasti erilaisissa alan kilpailuissa.

Valitettavasti samaan aikaan myös toinen Hämeenlinnan vanhoista ja tunnetuista oppilaitoksista, opettajankoulutuslaitos, on siirtymässä pois kaupungista. Opettajankoulutus muuttaa ensi syksynä Tampereelle. Senkään lähtöön ei liity tehottomuutta tai vetovoiman puutetta. Hämeenlinnan OKL on vuodesta toiseen ollut hakijoiden ykkössuosikki Suomessa.

Vaikka perinteikkäiden koulutuspaikkojen mahdollinen menetys harmittaa, ammattikorkeakouluverkoston leikkauksia tuskin voi välttää. Ammattikorkeakouluja perustettiin Suomeen aivan liikaa. Niitä on 25, vaikka suunnitelmissa ei alun perinkään ollut enempää kuin 19 ammattikorkeakoulua.

Monella paikkakunnalla ammattikorkeakoulun toimipiste on ollut osa aluepolitiikkaa. Sen avulla on pyritty nostamaan kaupungin statusta: kun ei ole yliopistoa, onpa edes ammattikorkeakoulu. Näin voi asian tulkita myös Hämeenlinnassa.

Tilanne ajautui kestämättömäksi. Esimerkiksi kulttuuri- ja viestintäalan aloituspaikkoja on maassamme kerta kaikkiaan liikaa. Kaikille valmistuneille ei ikinä löydy työtä.

Vaikka karsimisen tarvetta on, opetusministeriön perustelut koulutuspaikkojen keskittämisestä pääkaupunkiseudulle tuntuvat ontuvilta. Ministeriö esittää, että koulutusta on luotava sinne, missä nuorisoa on.

Yleisönosastossa on aiheellisesti kysytty, miksi esimerkiksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun viestinnän koulutuspaikat pitäisi siirtää Kouvolasta Helsinkiin.

Ovatko Helsingin seudun nuoret niin saamattomia, etteivät pysty siirtymään haluamaansa koulutukseen tunnin junamatkan päähän Helsingistä? Muun Suomen nuoret ovat kautta aikojen joutuneet lähtemään kotiseudultaan, ja yleensä tuo lähtö on tehnyt heille hyvää, kirjoitti Ritva Sorvali taannoin Helsingin Sanomissa.

Rajuimmat leikkaukset odottavat Saimaan, Kemi-Tornion ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluja. Näillä seuduilla ammattikorkeakoululla epäilemättä on merkitystä alueen elinvoimaisuuden ja imagon kannalta. Toivoa sopii, että myös pieniä yksiköitä ja vaatimattomia tulostavoitteita sallittaisiin.

Muutoin ammattikorkeakoulujen remontin ainoaksi saavutukseksi voi jäädä se, että väestö ja koulutuspaikat pakkautuvat entistä tiiviimmin Helsinkiin.