Uutiset

Miljonääreille vuosittain miljoonia valtion tukea

Suomalaiset ymmärtävät hyvin sen, että julkisista varoista tuetaan yksittäisiä kansalaisia, jotka eivät syystä tai toisesta kykene elättämään itseään.

Äärimmäisen vaikeaa on ymmärtää sitä, että Suomen rikkaimmille ihmisille velkainen valtio jakaa vuosittain miljoonia euroja maataloustukea.

Maailman tuhannen rikkaimman ihmisen joukkoon kuuluva Koneen pääomistaja Antti Herlin saa yli 300 000 euroa vuodessa tukirahoja, koska hän harrastaa kartanonsa tiluksilla maanviljelystä.

Lähes samaan tukimäärään pääsee Sampo Pankista huomattavan osan omistava Björn Wahlroos Halikon kartanon mailla.

Kaikkiaan EU:n jakamien ja kansallisten tukien määrä nousee kahteen miljardiin.

Valtaosa tuosta summasta menee sentään tavallisille viljelijöille, joiden työn tuntipalkaksi muodostuu muutama euro.

Jotta maaseutu pysyisi asuttuna ja suomalainen elintarviketeollisuus pystyssä, tukijärjestelmä on välttämätön.

Se ei kuitenkaan poista tuota edellä mainittua kohtuuttomuutta, joka perustuu Euroopan unionin tuotantotukipäätöksiin.

Raha tulee rahan luo, pitää paikkansa maataloustukiakin jaettaessa.

Kartanon tiluksille valuva maataloustuki on valtiontalouden kannalta mitätön asia. Toisen mittaluokan tukiin päästiin, kun hallitus runnoi keskiviikkona iltakoulussaan läpi risupaketin. Ydinajatuksena on tuottaa puuta ja muita uusiutuvia energiamuotoja käyttämällä kolmen ydinvoimalan tehon verran energiaa.

Kymmenen vuoden aikana valtiolta palaa tukiin neljää miljardia euroa. Kustannusarvion antoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Valtion rahaa siis tyrkätään joka väliin, ja taas on selityksenä Euroopan unioniin tehdyt sitoumukset.

Jos tuo edellä mainittu määrä tuotettaisiin ydinvoimalla, säästyisivät varat kokonaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Nyt ne ovat kansalaisten hyvinvoinnista pois.

Suomen valtio ottaa budjettinsa katteeksi velkaa joka neljännen euron. Luulisi valtiovarainministerin ja hänen virkamiestensä päätä jo huimaavan.

Samaan aikaan, kun julkiset menot nousevat rajusti suomalaisten ikääntymisen takia, otetaan valtavia lisärasitteita, jotka viime kädessä kuittaavat veronmaksajat.

Pian Suomessa ollaan tilanteessa, jossa kansalaisten subjektiivisia oikeuksia lasten päivähoitoon, lapsilisiin jne. joudutaan ihan vakavissaan pohtimaan.

SDP:n entinen puheenjohtaja Paavo Lipponen varoitteli kalliiksi tulevasta uusiutuvasta energiasta. Lupauksista sen lisäämiseen pitää olla tarkkana, Lipponen muistutti.

Varoitukset olivat ihan paikallaan. Lohtuna hallituksen energialinjauksessa on luvan antaminen kahden ydinvoimalan rakentamiseen.

Jos tuokin määrä oli tuotettu tukienergioilla, olisi veroveroja vuosikymmenessä palanut summa, joka vastaa noin 15 prosenttia valtion vuosibudjetista.

pauli.uusi-kilponen@hameensanomat.f

Kohtuuttomuus perustuu Euroopan unionin päätöksiin tuotantotukipäätöksiin.

Päivän lehti

5.6.2020