Kolumnit Uutiset

Miljoona muille, 120 miljoonaa mulle

Nyt sataa mannaa Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle.

Kahden ministeriön yhteistyöryhmä on nimittäin esittänyt, että kirkko saisi kiinteän vuotuisen valtionavustuksen yhteiskunnallisesti merkittävien tehtävien hoitoon.

Tämän pitäisi korvata nykyinen käytäntö, jossa kirkko on saanut yhteisöveron tuotosta siivun. Esitetty summa olisi vielä – yllätys yllätys – suurempi kuin vanha yhteisöveropotti. Kirkko saisi 114 miljoonaa euroa riihikuivaa ja 6 miljoonaa euroa veronkantoalennuksia, yhteensä 120 miljoonaa.

Vertailun vuoksi kirkko sai yhteisöverona 104,7 miljoonaa euroa vuonna 2013. Kirkolliskokous olisi ollut täynnä idiootteja, jollei se olisi esitystä lokakuussa puoltanut.

Ehdotus ei kuitenkaan ole vielä myötätuulesta huolimatta astunut voimaan, tavoite on vuosi 2016.

 

Kirkko on halunnut eroon yhteisöveropohjaisesta avustuksesta jo vuosia. Jo 2000-luvun alussa työryhmä pohti kiinteää, suhdanteista riippumatonta valtionavustusta.

Silloin ei mennyt läpi, mutta nyt on ollut hyvä kokeilla uudestaan.

Onhan kirkollisista asioista vastaavana ministerinä viime vuodet toiminut avoimesti tunnustuksellinen Päivi Räsänen (kd.), joka tietysti myös esitteli työryhmän mietinnön talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle.

Työryhmän kokoonpano on kuitenkin ollut uskontojen tasapuolisen kohtelun näkökulmasta hieman, sanoisinko, kallellaan. Asiantuntijana toimi työskentelyn yhteydessä kirkkohallituksen edustaja.

Ortodokseja kuultiin. Muille uskonnollisille yhdyskunnille järjestettiin verkkokysely. Esimerkiksi muslimeja ei työryhmän raportissa mainita sanallakaan.

 

Koko yhteisöveroperinne on olemassa kolmea lakisääteistä tehtävää varten. Varoilla katetaan hautaustoimen, kirkonkirjojen pidon sekä vanhojen kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten (lue: kirkkojen) ylläpitoa.

Hautaustoimen ymmärrän hyvin. Seurakunnat omistavat krematoriot, ja heillä on tarvittava tietotaito hoitaa hautaukset.

Kirkonkirjojen pito on kuitenkin lain varjolla tehtävää omaa jäsenrekisterin ylläpitoa. Nimenannot ja aviosäätymuutokset voisi hyvin hoitua vaikkapa maistraattiin ilmoittamalla.

Suomen 850 kirkosta yli puolet, 567, on suojeltuja rakennuksia tai liki 100 vuotta vanhoja. Lähtökohdat ovat jo luterilaisia suosivia.

 

Valtio saa tukea uskontoja rahallisesti. Uskonnonvapauden kannalta olisi toivottavaa, että valtio osaisi myös tasapuolisella uskontopolitiikalla edistää muitakin kuin tapakristillisiä luterilaisia.

Työryhmän ehdotus muita uskontokuntia varten on nimittäin nolo.

Ei-luterilaiset uskontokunnat, kuten nykyisestä yhteisöverokäytännöstä hyötyvät ortodoksit sekä katolilaiset, muslimit, juutalaiset ja helluntailaiset saavat erillisellä hakemuksella anoa avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä, aivan kuten nytkin.

Keskinäiseen pottiin on kuitenkin muita varten esitetty miljoonan euron lisämäärärahaa. Että ihan miljoona luterilaisten 120 miljoonaa euroa kohtaan.

Hyvin lobbattu, kirkko.