Kolumnit Uutiset

Minä eroan kirkosta

Vattupuskassa taivastelin, että kylläpä kypsyvät marjat eri aikaan ja että mitähän mieltä näistä kaiken maailman uskonnoista oikein pitäisi olla.

Jörn Donneria siteeraten: en minä tiedä, en ole vielä koskaan kirjoittanut siitä. Vaikka tuskinpa se sittenkään selviää.

Uskon asiat jäivät vaivaamaan nähtyäni brittidokumentin eräistä eurooppalaisista kaupungeista, jotka elävät uskon varassa, pyhiinvaeltajaturistien rahavirtojen alati virvoittamina.

Samaan viikonloppuun osui Thaimaan syrjäytetyn pääministerin ja miljardöörin yllätysvierailu nurmijärveläisessä(!) buddhalaistemppelissä.

Eihän tässä uutta ole. Uskonnot ovat kautta historian olleet tiukasti kiinni rahassa, vallassa ja politiikassa.

Mutta miksi kaikki tuollainen tuntuu niin perin juurin vieraalta, jopa luotaantyöntävältä?

Miten eroan kirkosta? Monellakin tapaa.

En ole niin vankkumaton. En perinteinen, varakas ja vaikutusvaltainen. Taatusti en yhteisöllinen.

Silti maksan yhä kymmenykseni, kai hieman naiivisti, kyseenalaistamatta. Kuin kannatusmaksuna. Ei se ole niin kamalasti häirinnyt.

Anteeksi vaan, mutten ole koskaan ymmärtänyt, miksi Päivi Räsänen muka edustaisi kirkkoa ja miksi siitä pitäisi erota hänen lausuntojensa vuoksi. Siinä on lähellä toisen uskosta närkästyminen, mistä ei useinkaan ole hyvä poikinut.

Ehkä harkitsisin vakavasti, jos joskus joku arkkipiispa syyllistyisi anteeksiantamattomaan tekoon tai mielipiteeseen. Ehkä pohtisin syvällisemmin, jos kirkko ei tekisi myös niin paljon laupeuden työtä.

Ehkä miettisin, jos kirkollinen sielunelämä menisi niin ahdistavaksi, ettei epäilylle jäisi sijaa. Uskoon kuuluu epäily.

Usko on yhden ihmisen uskoa. Kun uskonnosta tulee liian tiukasti ulkoisiin sääntöihin sidottua, se on vaarassa muuttua ideologiaksi.

Uskonnollisuus on kuolevaiselle luontaista, ja usein se hallitsee mieltä. Ken hallitsee uskontoa, voi tavoitella uskovien mielien hallintaa.

Maallistuneesta maallikosta valitettavasti näyttää, että uskontojen painoarvo maailmanpolitiikassa on kasvussa, sangen epävarmoina aikoina. Vaikka kyllä nämä ihmisen aiheuttamat globaalit ongelmat on ihmisen itsensä ratkaistava.

Tälläkin hetkellä eri puolilla maapalloa kalistellaan uskon sapeleita kun pelkkä sanan säilä ei riitä eikä vastustajia niitä. Epäilemättä.

Päivän lehti

7.4.2020