fbpx
Uutiset

Ministeri Kaikkosen mukaan hävittäjien ja korvettien poikkeusrahoitus saa riittää Puolustusvoimille – "Ei realismia lähteä kyselemään uusia suuria investointeja"

Maavoimat uudistuu tämän vuosikymmenen aikana liikkuvammaksi ja uusii kalustoaan. Rahoitusta ei ole kuitenkaan luvassa puolustusbudjetin ulkopuolelta, kertoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Alueellisten joukkojen poistuessa reserviläiset aiotaan pitää ajan tasalla, mihin he kuuluvat.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) tapasi maanantaina Suomessa vierailleen Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin. Itämeren alueen turvallisuus oli keskustelun aiheena Santahaminan varuskunnassa. Kuva: Joel Maisalmi

Ilmavoimat ja merivoimat saavat suurhankintansa, kun Suomen hävittäjähanke ratkeaa loppuvuodesta, ja Rauman telakka rakentaa tulevina vuosina korvetit. Hankkeet saavat miljardinsa puolustusbudjetin ulkopuolelta poliittisilla päätöksillä.

Puolustusvoimien rungon muodostavilla maavoimilla on 2020-luvulla monia uudistustarpeita, mutta poliitikoilta ei ole luvassa erikseen rahaa.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan hävittäjä- ja laivuehankkeiden poikkeuksellinen lisärahoitus saa riittää.

– Luulenpa, ettei liene realismia lähteä kyselemään näiden päälle uusia suuria investointeja, ministeri sanoo Lännen Medialle.

Maavoimien uudistaminen on yhä mahdollista, kunhan se tapahtuu vuosittaisen puolustusbudjetin rajoissa. Maavoimat hankkii puolustusbudjetilla muun muassa korkealle yltävän ilmatorjuntaohjusjärjestelmän, jonka kilpailutus on loppusuoralla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Maavoimien rakenne uudistuu vuosikymmenen puolivälissä. Alueellisten joukkojen väliportaasta luovutaan. Reserviläiset jaetaan operatiivisiin joukkoihin ja aiempaa liikkumiskykyisempiin paikallisjoukkoihin. Kuva: Joel Maisalmi

Maavoimien rakenne uudistuu vuosikymmenen puolivälissä. Alueellisten joukkojen väliportaasta luovutaan. Reserviläiset jaetaan operatiivisiin joukkoihin ja aiempaa liikkumiskykyisempiin paikallisjoukkoihin. Kuva: Joel Maisalmi

Syyskuussa julkaistu puolustusselonteko esittää Puolustusvoimien henkilöstömäärän nostamista 500:lla 2020-luvulla, mikä vaatisi puolustusbudjetin kasvattamista nykyisestä. Lisähenkilöstöllä parannettaisiin valmiutta ja suorituskykyjä vastaamaan Itämeren alueen sotilaallisiin jännitteisiin.

Suurinvestointien lisäksi nykyhallitus ei aio lisätä puolustuksen määrärahoja vuoteen 2023 ulottuvalla hallituskaudella.

– Viittäsataa uutta tehtävää varten tarvitaan linjauksia myös kahdelta seuraavalta hallitukselta, Kaikkonen sanoo.

Nato-jäsenyys ei ajankohtainen

Puolustusministeri tapasi maanantaina Suomessa vierailleen Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin Santahaminan varuskunnassa Helsingissä.

Kaikkosen mukaan maavoimien uudistuksella ei ole tekemistä Nato-yhteensopivuuden kanssa. Suomi on Naton kumppanimaa, ei jäsen.

Santahaminassa Kaikkonen ja Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen keskustelivat Stoltenbergin kanssa muun muassa Itämeren turvallisuudesta ja Suomen sekä Ruotsin erityisestä puolustusyhteistyöstä. Suomen valtionjohtoa tavannut Stoltenberg jatkaa matkaansa Ruotsiin.

– Hallitusohjelman kirjaus on hyvä, se pitää mahdollisuuden avoimena, Kaikkonen sanoo Nato-jäsenyydestä.

– En näe tällä hetkellä ajankohtaisena jäsenyyttä, hän jatkaa.

Monen joukko muuttuu, kun aluejoukot poistuvat

Maavoimat uudistuu merkittävästi 2020-luvulla. Puolustusselonteon mukaan jatkossa koko Suomea puolustavat suorituskykyiset operatiiviset joukot ja laajaan reserviin perustuva paikallispuolustus.

Alueellisten joukkojen käsitteestä luovutaan vuodesta 2025 alkaen. Väliportaan aluejoukkojen reserviläiset jaetaan enimmäkseen paikallisjoukkoihin ja osittain operatiivisiin joukkoihin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Maavoimat on ottanut käyttöön muun muassa maalinosoituslennokkeja. Kuva on Santahaminasta syksyltä 2016. Kuva: Mauri Ratilainen

Maavoimat on ottanut käyttöön muun muassa maalinosoituslennokkeja. Kuva on Santahaminasta syksyltä 2016. Kuva: Mauri Ratilainen

Kaikkosen mukaan reserviläiset saavat tiedon uudesta sijoituspaikastaan. Yksi mahdollisuus on Krimin valtauksen jälkeen toteutettu reserviläiskirje, jossa paljastui kunkin reserviläisen sodan ajan joukko.

– Uutta reserviläiskirjettä ei ole poissuljettu. Asioista voidaan informoida myös kertausharjoitusten kautta, Kaikkonen sanoo.

Hän nostaa esiin myös mahdollisuuden sähköisiin työkaluihin, joilla voisi selvittää oman sodan ajan sijaintinsa. Tämä on kuitenkin vasta suunnitteluvaiheessa.

Maavoimien uudistus etenee jo, mutta yksilöiden sijoituspaikkaa koskevat päätökset ovat edessä vasta lähivuosina.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ministeri Kaikkosen mukaan ikäluokat alkavat pienentyä 2030-luvulla. Vahvuutta voidaan täydentää naisten vapaaehtoisella asepalveluksella ja vähentämällä palveluksen keskeytyksiä. Kuva: Joel Maisalmi

Ministeri Kaikkosen mukaan ikäluokat alkavat pienentyä 2030-luvulla. Vahvuutta voidaan täydentää naisten vapaaehtoisella asepalveluksella ja vähentämällä palveluksen keskeytyksiä. Kuva: Joel Maisalmi

Rakenneuudistuksesta huolimatta sodan ajan vahvuus pysyy 280 000 reserviläisessä. Ikäluokkien pieneneminen alkaa näkyä Kaikkosen mukaan vasta 2030-luvulla, mutta vahvuudesta ei tingitä.

– Sitä voi kompensoida naisten vapaaehtoisella asepalveluksella, jonka suosio on kasvussa. Suurempi osa ikäluokasta voidaan erilaisilla järjestelyillä saada suorittamaan palveluksensa loppuun asti, Kaikkonen sanoo.

Puolustusvoimissa lisätään tehtäviä, joita voi suorittaa myös ilman A-kuntoisuusluokkaa. Tällaisia tehtäviä voi puolustusministerin mukaan löytyä niin tietotekniikan kuin huollon parista.

Näin maavoimia uudistetaan

Operatiivisia joukkoja käytetään sodassa voiman keskittämiseksi haluttuun kohtaan ja vaikeimpiin taistelutehtäviin.

Alueellisten joukkojen nykyisiä tehtäviä ovat esimerkiksi painopistealueen puolustaminen ja taistelukyky omalla määrätyllä alueella. Niistä ollaan luopumassa.

Paikallisjoukkojen tehtävänä on taata puolustuksen maantieteellinen kattavuus niin, että koko Suomea puolustetaan. Ne suojaavat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja yhdessä viranomaisten kanssa, ja niiden liikkuvuutta parannetaan.

Maavoimien aseistusta on selonteon mukaan tarkoitus uudistaa 2020-luvulla. Joukkojen liikkuvuutta parannetaan uusilla panssaroiduilla miehistönkuljetusvaunuilla, CV-9030-rynnäkkövaunujen päivityksellä ja telakuorma-autojen korvaajaksi EU:ssa kehitettävillä panssariajoneuvoilla.

Kehityskohteita ovat myös maalinosoituslennokit, pimeätoimintavälineet, liikkuva tykistö ja raketinheittimien kantaman pidentäminen yli 80 kilometriin.

Lähde: Puolustusselonteko

Menot