Kolumnit Uutiset

Ministeri lisäisi ahdinkokuntien taakkaa

Mitähän erityistä pahaa varuskuntansa menettävät paikkakunnat ovat tehneet kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.), kun hän suunnittelee niille vielä tuntuvaa lisärangaistusta?

Ministeri ideoi tiistain Keskisuomalaisessa, että valtio voisi luovuttaa tyhjilleen jäävät kasarmit ja niiden maat kunnille ikään kuin korvaukseksi satojen työpaikkojen menetyksestä.

Autioituneet kasarmit varmasti lämmittävätkin erityisen paljon Keuruuta, Jämsää ja Kauhavaa, joille ministeri lahjaa tarjosi. Sitä paitsi kuntaministeri on ryhtymässä tavaraan, joka ei edes ole hänen peukalonsa alla. Rakennukset omistaa valtion kiinteistöyhtiö Senaatti-kiinteistöt ja maat Metsähallitus, jotka ovat vuokranneet niitä sotaväelle.

Tarpeettomiksi käyneet miekat on helppo kierrättää vaikka auroiksi, mutta käytetty kasarmi ei ole lahjana kovin hääppöinen vallankin, jos sen saaja on tahditon ja katsoo lahjahevosen suuhun.

Ränsistyvä ja energiasyöppö, ehkä paikoin homeinenkin militaariarkkitehtuuri ei ole erityisen himoittua omaisuutta. Lahjoittamalla varuskunnat pois valtio luistaisi sujuvasti vastuistaan.

Kuntaministeriltä on ilmeisesti jäänyt vallan huomaamatta, että muualla Suomessa kunnat pyrkivät kiivaasti eroon turhista kiinteistöistä, etenkin sellaisista, joilla on kovin vähän, jos ollenkaan tekemistä niiden ydintehtävien kanssa.

Sellaisiakin tapauksia on, että kunta myy rahapulaansa tilansa kiinteistösijoittajalle ja asettuu niihin vuokralaiseksi, torppariksi entiseen omaansa.

Hämeenlinnassakin kantakaupungin ja liitoskuntien kiinteistöomaisuutta pannaan lihoiksi jopa pilkkahintaan, kunhan vain saadaan turha sälä ja roina rattailta. Markkinat ovat ostajien, he sanovat hinnan, myyjä nyökyttelee ja pelkää, ettei ostaja vain mene puihin.

Mitä kunta tekee tyhjällä varuskunnalla? Siinäpä on oivallinen puuhamaa elinkeinoasiamiehille ja muille idealinkojen aivoriihille. Ideointi käy kantavaksi teemaksi moneen seminaariin, onpa siinä ainespuita aina konferenssiin asti.

Karun pelkistetyt kasarmit on tehty aivan muuhun tarkoitukseen kuin yritystaloiksi tai teollisuuslaitoksiksi. Varuskuntansa menettämisen myötä köyhtyvä kuntapolo ei pysty pitämään rakennuksia edes lämpiminä, saati panostamaan miljoonia niiden peruskorjauksiin ja käyttötarkoituksen muutostöihin.

Ministeri Virkkunen on hyvin valikoiva ja epäjohdonmukainen tarjouksessaan. Lahdestakin on loppumassa Hennalan erityisen maineikas varuskunta. Sen lahjoittamisesta Lahden kaupungille ministeri ei edes vihjaa.

Miksi vihjaisisi, koska Hennalan laaja varuskunta-alue on todellinen namu keskellä Lahtea, joka uutterista ponnistuksistaan huolimatta ei saanut naapurikuntiaan syttymään kuntaliitokseen. Se olisi ollut lopullinen ratkaisu kaupungin tonttipulaan.

On sanomattakin selvää, että valtio pitää kynsin hampain kiinni Hennalan manttaaleistaan ainakin siihen asti, kun kaupunki kaivaa kuvettaan ja maksaa alueesta muhkean summan.

Lisäksi sen on sitouduttava säilyttämään suojellut tsaarinaikaiset kasarmit ikuisiksi ajoiksi.