Uutiset

Ministerin paikat kiinnostavat, jos ohjelma on säällinen

Savolainen tilanne: Voipi olla niin, mutta voipi olla toisinniin. Näin kuvaa jo kuudennen edustajakautensa aloittava Johannes Koskinen (sd.) kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten mahdollista onnistumista neuvotteluissa hallitusohjelmasta.

– Perussuomalaiset onnistuivat kaivamaan esiin vanhaa EU-vastaista joukkoa. Kansan ja eliitin vastakkainasettelu myös tehosi, Koskinen analysoi tulosta vaalien jälkeisenä päivänä.

Koskinen sanoo olevansa kiinnostunut ministerin tehtävistä, koska hallituksessa varmasti kaivataan myös kokemusta.

Ensin pitäisi kuitenkin saada aikaan säällinen hallitusohjelma ja varmistaa, että hallituksella on edellytyksiä pysyä kasassa.

– Neuvotteluista ei tule helppoja, kun yhtenä sopijana on kokoomus. Esimerkiksi työllisyyskysymyksissä ja verotuksessa SDP:n ja perussuomalaisten kannat ovat melko lähellä toisiaan.

Koskisen mukaan EU-takaukset ylikorostuivat vaalitaistelun tiimellyksessä.

– Se paketti elää vielä. Muuallakin Euroopassa käydään kriittistä keskustelua siitä, että vastuita pitäisi jakaa luotottajille.

Verotus ja tulonjako
Myös puoluetoveri Tarja Filatov uusi paikkansa.
Hänkin korostaa, että demarien kannattaa lähteä hallitukseen, vain jos saadaan tyydyttävä ohjelma.

– Emme voi antaa periksi verotusta ja tulonjakoa koskevissa kysymyksissä kokoomukselle. Vasta jos niistä pystytään sopimaan, voidaan miettiä mahdollisia ministerin posteja.

Filatov ei kuitenkaan kiistä, etteikö paluu ministeriksi kiinnostaisi.

Hän ottaa puheeksi työllisyysmäärärahat, jotka ovat tältä vuodelta jo loppuneet. Asiasta tiedottaminen vain jätettiin vaalien yli.

Sieppi innostui
Kokoomuksen Sari Rautio arveli sunnuntai-iltana, että kaksi yritystä eduskuntaan riitti, koska maakunta- ja seutukuntarajakin tuntuu todella vaikealta ylittää.

Nuori Sanni Grahn-Laasonen (kok.) keräsi kuitenkin ensiyrittämällään tasaisesti ääniä ympäri vaalipiirin. Ehkä Grahn-Laasosen pomoltaan Alexander Stubbilta saama tuki auttoi.

Kokoomuksella oli ehdolla useita nuorehkoja naisia, jotka ehkä lisäsivät kokonaispottia, mutta söivät toistensa kannatusta.

Vihreiden listoilta eduskuntaan pyrkinyt Päivi Sieppi arvelee, että hallituksessa pysyminen ydinvoimaratkaisun jälkeen rasitti puoluetta.

– Se tuli vastaan vaalikampanjan aikana monta kertaa.

Päivi Sieppi arvioi, että vaalin tulokseen vaikutti myös yhteiskunnan kahtiajakautuminen.

– Nyt haettiin muutosta. Perussuomalaisilla on nyt neljä vuotta aikaa näyttää, onko muutos mahdollinen.

Päivi Sieppi itse pitää vaalikiertuetta erittäin positiivisena kokemuksena.

– Siinä ehti todella kohdata ihmisiä ja keskustella heidän kanssa isoista asioista.

Kokemus oli niin hyvä, että Sieppi harkitsee mahdollisuutta yrittää neljän vuoden kuluttua uudelleen.

Habitus ei innosta Forssassa
Täpärin putoaja Iisakki Kiemunki (sd.) ei usko, että hänen vaalinumerollaan 27 olisi vaikutusta häviöön.

– En usko, että ääniä olisi mennyt numerolle 21 ainakaan niin monta, että sillä olisi vaikutusta. Tässä voisi todeta jääkiekkoilija Ville Niemisen sanoin: Antaa hevosten surra, kun niillä on suurempi pää.

Kiemungin äänessä on havaittavissa lievää innostusta yrittää vielä kerran eduskuntaan, koska nyt oli niin lähellä.

– Jostain syystä habitukseni ei vetoa forssalaisiin ja lahtelaisiin. Jos he tuntisivat minut, he äänestäisivät minua.

Hän myös odottaa, että puoluesihteeri Mikael Jungner pystyy uudistamaan SDP:tä lähivuosina.

Iisakki Kiemungin mielestä pahinta, mitä perussuomalaisten jättivoiton jälkeen voisi tapahtua, on poliittinen pattitilanne, jossa ei tapahdu mitään neljään vuoteen. (HäSa)