fbpx
Uutiset Helsinki

Ministeriö katsoo Vanhasen rahastoidean rikkovan perustuslakia

Innovaatioryhmän johtaja uskoo, että tki-menoja nostetaan useiden keinojen yhdistelmällä.
Valtiovarainministeriö pitää ex-ministeri Matti Vanhasen ideaa miljardien tutkimusrahastosta perustuslain vastaisena. Kuva: Roni Rekomaa
Valtiovarainministeriö pitää ex-ministeri Matti Vanhasen ideaa miljardien tutkimusrahastosta perustuslain vastaisena. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Valtiovarainministeriö pitää entisen ministerin Matti Vanhasen (kesk.) esille nostamaa keinoa innovaatiotoiminnan edistämiseksi perustuslain vastaisena.

Viime keväänä väistyvä valtiovarainministeri Vanhanen ehdotti perustettavaksi erillistä rahastoa, jonka tehtävänä olisi edistää tutkimusta ja tuotekehitystä. Vanhanen ehdotti jopa kymmenen miljardin euron rahaston perustamista lainarahalla.

Ministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen mukaan asiaa ehdittiin pohtia hyvin vähän enää Vanhasen ministeriaikana, mutta oikeudellinen kysymys nousi esille jo tuolloin.

Vanhasen ministerikauden jälkeen ministeriö on kertonut kantansa ryhmälle, jonka tehtävänä on selvittää keinoja tutkimus- ja kehittämismenojen nostoon.

Perustuslaki mahdollistaa budjetin ulkopuolisten rahastojen perustamisen. Ministeriön mukaan esitetty rahasto ei kuitenkaan olisi välttämätön valtion pysyvän tehtävän hoitamiseksi, niin kuin laki edellyttää.

“Ryhmät sitoutuneita tähän työhön”

Innovaatioiden rahoitushalujen taustalla on huoli Suomen talouskasvun ylläpitämisestä.

Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenoja niin, että ne vastaisivat neljää prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Kesällä asetettiin parlamentaarinen työryhmä, jossa kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat etsivät yhdessä keinoja tavoitteen saavuttamiseen.

Ryhmän puheenjohtajana toimii pääministeripuolueen SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen. Hän vahvistaa, että ratkaisua etsitään nyt budjettiteknisin keinoin. Mäkysen arvio on, että erilaisia keinoja yhdistellään tavoitteen saavuttamiseksi.

–  Ryhmät ovat olleet hyvin valmistautuneita ja sitoutuneita tähän työhön. Uskon, että kaikki haluavat tämän ratkaisun löytää, Mäkynen sanoo.

Työryhmällä on työaikaa vuoden loppuun. Mäkynen uskoo ratkaisun löytyvän. Sen sijaan ryhmään asiantuntijajäsenenä kuuluvan Majasen mukaan on vielä liian varhaista arvioida, mitä ryhmä tulee suosittamaan tai tulevatko kaikki puolueet sitoutumaan ratkaisuun.

–  Keskustelu on ollut valmistelevaa ja tilannetta kartoittavaa. Ainakaan minulla ei ole mitään näkymää, millainen lopputuloksesta tulee tai onko se yksimielinen, Majanen sanoo.

Kehysremontti ei innosta

Vuonna 2019 tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus bkt:sta oli 2,8 prosenttia.

Neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen vaatisi noin 600 miljoonan euron lisäpanostuksia vuosittain. Jos rahoitussuhde olisi sama kuin nykyisin, rahasta noin 200 miljoonaa pitäisi tulla valtiolta.

Lokakuussa pääministeri Sanna Marin (sd.) esitti, että esimerkiksi ilmasto- ja digi-investointeja voitaisiin tehdä nykyisen kehysmenettelyn ulkopuolelta.

Kehysmenettelyssä hallitus sopii raamit kautensa alussa suunnitelluille menoille. Majanen huomauttaa, että kehyksiä asettaessaan hallitus voi itse säätää menojen tarpeen. Tällä vaalikaudella esimerkiksi mittavat hävittäjähankinnat tehdään budjetin sisällä.

–  Tarjoamamme ratkaisu on se, että hallitus kehyksen tasoa mitoittaessaan ottaa investointitarpeet huomioon ennemmin kuin annetaan joillekin menoille erityiskohtelu, Majanen sanoo.

Hänen mukaansa olisi myös hankalaa määritellä, mitä kaikkea investoinnit julkisessa taloudessa pitäisivät sisällään. STT

Menot