Uutiset

Ministeriöiden ”hanhinyrkistä” ei ole luvassa apua kaupungeissa koettuun pökäleriesaan – Birdlife Suomi: ''Konflikti on ratkaistavissa ilman verenvuodatusta''

Valkoposkihanhet ovat nostattaneet taas niin eteläisen Suomen kaupunkiasukkaiden kuin itäisen Suomen maanviljelijöidenkin verenpainetta. Rauhoitettujen lintujen ulostepötkylät kuvottavat kaupungeissa ja laajat laiduntamiset vihastuttavat maaseudulla.
Valkoposkihanhi on rauhoitettu lintu. Ne viihtyvät puistoissa ja ranta-alueilla, joille jääneet jätökset suututtavat ihmisiä pääkaupunkiseudulla. Kuva: Arttu Laitala
Valkoposkihanhi on rauhoitettu lintu. Ne viihtyvät puistoissa ja ranta-alueilla, joille jääneet jätökset suututtavat ihmisiä pääkaupunkiseudulla. Kuva: Arttu Laitala

Lintuparvien aiheuttamien riesan ja laajojen tuhojen takia ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriö asettivat hiljakkoin työryhmän valmistelemaan esityksiä valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi.

Valkoposkihanhien puistoihin ja uimarannoille jättämistä jätöksistä koituva riesa ei kuitenkaan ole päällimmäisenä hanhinyrkiksi nimetyn työryhmän asialistalla. Ryhmä keskittyy etsimään keinoja maataloustuhojen torjuntaan.

– Työryhmän työn painopiste on nimenomaan maatalousvahinkojen estämisessä, kertoo puheenjohtajana toimiva Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen.

Työryhmä tekee työnsä nopealla aikataululla: valmista on tultava elokuun loppuun mennessä. Ensimmäinen ”hanhinyrkin” kokous on ensi viikolla.

Lehtiniemi: ”Ratkaisu on lintujen ohjailu omille alueille”

Vaatimukset valkoposkihanhikannan rajoittamiseen ovat kasvaneet. Toukokuussa alulle pantu linnun rajoitettua metsästämistä ajava kansalaisaloite sai taannoin täyteen 50 000 allekirjoitusta.

Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtajan Teemu Lehtiniemen mielestä ensisijainen ratkaisu ongelmaan on lintujen ohjailu, ei tappaminen.

– Tappaminen voi olla osa ongelman ratkaisua, nimenomaan karkotuksen tehostuksessa pelloilta. Mutta ei tappaminen edellä tämänhetkistä konfliktia ratkaista.

Kaupungeissa asiat ovat hänen mukaansa ratkaistavissa ilman verenvuodatusta.

– Samalla tavalla kuin maaseudulla, voidaan kaupungeissa varata valkoposkihanhille tietyt alueet ja pitää ne pois joiltain alueilta. Sillä tavalla yhteiselo on kaikkein helpointa.

Koulutettu koira tehokas karkotuskeino

Lehtiniemen mukaan kaupungeista löytyy esimerkiksi puistotyöntekijöitä huolehtimaan, että hanhet pysyvät pois tietyiltä alueilta.

– Tai kaupunki voi hakea poikkeuslupaa ja sopia jonkin asukasyhdistyksen kanssa säännöistä, miltä alueilta saa ajaa hanhia pois ja missä niiden annetaan olla.

Ohjattu koulutettu koira on Lehtiniemen mukaan tehokas karkotuskeino, jota esimerkiksi Espoo käyttää.

– Oli kyse pellosta tai kaupunkialueesta, tarvitaan selvä suunnitelma. Jos ei ole tarkkaa paikkaa, mihin hanhet voivat mennä, tilanne on kaoottinen, niin kuin monissa kaupungeissa tällä hetkellä on.

Kaikki rauhoitettuja lintuja koskevat poikkeusluvat käsitellään keskitetysti Varsinais-Suomen ely-keskuksessa.

Valkoposkihanhiin liittyviä poikkeuslupia on annettu vuoden 2015 jälkeen yli 30. Noin puolet hakemuksista on koskenut hanhien häätämistä etelän puistojen, uimarantojen ja golfkenttien alueilta.

Niiranen: ”Monen hallinnonalan viheliäinen ongelma”

Ari Niirasen vetämä työryhmä miettii muun muassa hanhien aiheuttamien tuhojen korvausjärjestelmää sekä ennaltaehkäiseviä keinoja, kuten lintupeltoja, poikkeuslupia ja suojametsästystä.

Työryhmä perustettiin pian sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) tutustuivat valkoposkihanhien tekemiin tuhoihin Pohjois-Karjalassa toukokuussa.

Linnut ovat olleet maanviljelijöiden riesana myös muun muassa Hämeessä.

– Itse näen, että tämä on monen hallinnonalan viheliäinen ongelma. Vain yhden tahon ratkaisuilla tämä ei onnistu, vaan yhteistoiminnan on pelattava hallinnon, maatalousyrittäjien, luontojärjestöjen, metsästys- ja riistanhoito-organisaatioiden välillä, Niiranen sanoo.

Niirasen mukaan ongelman ratkaisuehdotukset jouduttanee jakamaan eri aikakategorioihin: ensi syksyyn, ensi vuoteen ja kauemmas tulevaisuuteen.

– Niin kuin ymmärrettävää tällä aikataululla on, ensi syksylle ratkaisuja löytynee vain rajallinen määrä.

Poikkeuslupa 375 hanhen ampumiseen

Hanhia on yritetty karkottaa pelloilta erilaisilla keinoilla ely-keskuksen poikkeusluvilla. Testattu on muun muassa pellon yläpuolella leijuvia heliumpalloja sekä haukkaleijoja.

Niirasen mukaan tähänastiset karkottamiskeinot eivät ole tehonneet lintuihin, ja siksi tarvitaan uutta kokonaisuutta. Suojametsästys tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, miten metsästys lintujen karkotustarkoituksessa järjestetään.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on pitänyt suojametsästyksen käyttöönottoa välttämättömänä valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa näin tehdään.

Toukokuussa Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi 12 tohmajärveläiselle maanviljelijälle poikkeusluvan kymmenien rauhoitettujen valkoposkihanhien ampumiseen. Perusteena oli viljelyvahinkojen estäminen. Luvasta on tiettävästi valitettu hallinto-oikeuteen.

Poikkeusluvan mukaan kukin viljelijä saa ampua pelloillaan 20–40 rauhoitettua valkoposkihanhea vuodessa, yhteensä 375 kappaletta. Lupa on voimassa vuosina 2020–2021 valkoposkihanhien syysmuuttokaudella.

Pelloilla ruokailee satojatuhansia lintuja

Keväisin ja syksyisin itäisen Suomen yli suuntautuvan arktisten valkoposkihanhien muuton aikana pelloille levähtää ruokailemaan satojatuhansia lintuja joka vuosi.

Korvauksia niiden aiheuttamista satovahingoista maksettiin viljelijöille ensimmäistä kertaa vuonna 2009. Tuolloin ne olivat alle 100 000 euroa, viime vuonna vahinkoja korvattiin jo yli miljoonan euron edestä.

– Suomessa ajatellaan, että valkoposkihanhikanta on kasvanut ihan viime vuosina räjähdysmäisesti, koska maatalousvahingot ovat kasvaneet. Kyse on kuitenkin muuttolinnun muuttoreitin ja erityisesti levähdyskäyttäytymisen muutoksesta, Teemu Lehtiniemi huomauttaa.

”Vahingot eivät häviä, vaan leviävät tappamalla”

– Suomen nyt kokemat ongelmat ovat olleet aiemmin samat muissa maissa. Eivät ne kuitenkaan ole lähteneet suin päin populaatiota vähentämään. Tämä pitäisi Suomessakin muistaa: tappamalla ei saada vahinkoja häviämään, vaan ne saadaan leviämään, hän sanoo.

– Esimerkiksi maataloudessa linnut siirtyvät sitten yhä suuremmalle alueelle ja entistä useamman viljelijän pelloille. Se tarkoittaa enemmän vahinkohehtaareja, joka taas tarkoittaa enemmän kustannuksia yhteiskunnalle.

Lehtiniemen mukaan esimerkiksi Ruotsissa on käytössä erityisiä hanhipeltoja, joille niitä ohjataan.

Ympäristöministeriössä on valmisteilla uusi laki rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä. Laki tulee eduskuntaan syksyllä.

Pesimäkanta laajentunut

Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) on luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja sen tappaminen ja luvaton häiritseminen on laitonta.

Hanhen tappamisesta saa sakot ja hanhen arvo (336 euroa) on korvattava valtiolle.

Valkoposkihanhi on EU:n lintudirektiivin I liitteeseen kuuluva eli erityisesti suojeltu laji. Siksi EU:n jäsenmaat eivät voi säätää sitä riistalinnuksi.

Valkoposkihanhen Suomen pesimäkanta on viime vuosina kasvanut ja levittäytynyt yhä laajemmalle.

Vuoden 2019 syyslaskennassa havaittiin noin 33 700 valkoposkihanhea, mikä oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Pääkaupunkiseudun kanta kasvoi yli 20 prosenttia yli 16 600 yksilöön.

Myös Pohjanlahden kanta kasvaa: eniten lintuja (6 190) nähtiin Porin seudulla. Vaasan seudulla havaittiin 1 400 yksilöä ja Torniossa ensimmäistä kertaa yli 100 valkoposkea.

Sisämaassa kasvu oli suhteellisesti suurinta (+66 %), mutta määrät ovat vielä suhteellisen pieniä Hollolan–Lahden aluetta lukuun ottamatta. Lajia havaittiin monella uudella paikkakunnalla.

Arktisen muuton hanhille, jotka aiemmin ovat levähtäneet pääasiassa Venäjän puolella, syksy 2006 oli käänteentekevä: huonot sääolot, voimakas vastatuuli ja rankat sateet saivat valkoposkihanhiparvet putoamaan Suomen pelloille. Suomi vakiintui jopa satojentuhansien lintujen levähdyspaikaksi sittemmin myös keväisin.

Lähde: Birdlife Suomi ja Teemu Lehtiniemi

Päivän lehti

7.7.2020