Uutiset

Ministeriön ennuste: Hallituksen työllisyystavoitteet toteutuvat, jos talouskasvu ei hyydy

Työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein ovat poistaneet tilastoista vajaat 30 000 haamutyötöntä.

Jos talouskasvu pysyy ennustetulla tasolla, hallituksen työllisyystavoitteet voidaan saavuttaa. Näin todetaan torstaina julkistetussa työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa.

Erittäin hyvä työllisyyden kasvu on nimittäin jatkunut myös alkuvuoden.

Tuoreen ennusteen mukaan työllisten määrä kasvaa tänä vuonna peräti 43 000 hengellä ja ensi vuonna 30 000 hengellä. Se tarkoittaa sitä, että tänä vuonna työllisyysaste nousee 71 prosenttiin ja ensi vuonna 72,1 prosenttiin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus asetti aloittaessaan yli kolme vuotta sitten tavoitteeksi 72 prosentin työllisyysasteen ja 110 000 uutta työllistä. Toukokuussa 2015 työllisyysaste oli 67,9 prosenttia ja hallituksen tavoite näytti lähes mahdottomalta saavuttaa.

Työttömyysasteen ennustetaan laskevan tänä vuonna 7,7 prosenttiin ja ensi vuonna 7 prosenttiin. Vuoden 2020 aikana uskotaan alitettavan 200 000 työttömän työnhakijan rajapyykki.

Haastattelut putsanneet tilastoja
Viime vuoden alusta aloitetut työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein ovat poistaneet työnvälitystilastoista ihmisiä, joiden status ei ole ollut työtön työnhakija. Tieto heidän työttömyyden päättymisestä on päivittynyt järjestelmään vasta haastattelun myötä, vaikkei heille ole maksettu työttömyysturvaetuuksia.

Täten työttömien työnhakijoiden määrä sitä ennen näyttäytyy arviolta vajaat 30 000 työtöntä suurempana kuin se on nykytiedonvalossa todennäköisesti ollut.

– Tämä ei vaikuta työllisyysasteen eikä työttömyysasteen laskentaan, koska ne lasketaan Tilastokeskuksen luvuista, sanoo erityisasiantuntija Erno Mähönen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Tänä vuonna tilastoissa alkavat asteittain näkyä myös viime vuoden alusta voimaan tulleen ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen vaikutukset. Sen vaikutuksiksi on aiemmin arvioitu vajaat 13 000 työllistä.

Sen sijaan tämän vuoden alusta voimaan tulleen työttömyysturvan aktiivimallin ei arvioida merkittävästi vaikuttaneen työttömien työnhakijoiden määrään muuten kuin siinä tapauksessa, jos se on lisännyt työttömien pysyväisluontoista työllistymistä. Hyvin lyhyillä työkeikoilla ei ole merkittävää vaikutusta työnvälitystilaston työttömien työnhakijoiden määrään.

Pirkanmaa kärjessä
Työttömien työnhakijoiden määrä laskee nyt maakunnista nopeimmin Pirkanmaalla, Satakunnassa sekä neljässä pohjanmaalaisessa maakunnassa. Hitaimmin se laskee Kainuussa ja Uudellamaalla.

Työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut jo yli vuoden hyvin voimakkaasti. Sen sijaan työttömien määrä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvuin laski viime vuonna vain marginaalisesti, koska parantunut työvoiman kysyntä näkyi lähinnä vain työvoiman ulkopuolella olevien määrän laskuna.

Viime kuukausina työttömyys on kuitenkin laskenut voimakkaasti molempien tilastojen valossa. Se johtuu siitä, että työllisyyden kasvusta merkittävä osa syntyy nyt työttömyyden alenemisesta.

Työttömien työnhakijoiden keskimääräiseksi määräksi työnvälitystilastojen mukaan ennakoidaan tänä vuonna 252 000 ja ensi vuonna 214 000. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä olisi tänä vuonna keskimäärin 210 000 ja ensi vuonna 193 000. Siten tilastojen ero pienenee.

Työllisyysaste on nyt kasvanut hieman työllisten määrää nopeammin, koska työikäinen väestö on vähentynyt. Työvoiman tarjonta koko talouden tasolla ei ennusteen mukaan vielä lyhyellä tähtäimellä muodostu rajoitteeksi työllisyyden kasvulle, koska työttömien, piilotyöttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrät ovat yhä melko korkeita.

Työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelmat sekä rakenteellinen työttömyys saattavat kuitenkin rajoittaa työttömyyden vähenemistä. Se muodostaa riskin ensi vuotta koskevalle ennusteelle.

Palvelualojen työllisyyden kasvu selittää noin puolet työllisyyden kokonaiskasvusta. Rakentamisessa työllisyyden uskotaan yhä kasvavan ja vihdoin myös teollisuuden elpyminen näkyy työllisyyden kasvuna.

 

Korjattu Erno Mähösen kommentti jutussa oikeaan kohtaan. Se liittyy työttömien haastatteluihin eikä ansiosidonnaisen lyhentämiseen.