fbpx
Uutiset

Jopa 1200 lintua tunnissa: Ishikawat tunnistavat työkseen, onko vastakuoriutunut kalkkuna kukko vai kana

Mio ja Masao Ishikawa osaavat tunnistaa kalkkunauntuvikon sukupuolen jopa alle kolmessa sekunnissa.
Untuvikkojen lajittelua nopeuttaa kirkas lamppu. Lajittelun lomassa pariskunta ehtii juttelemaan paljon, eikä se häiritse työtä. Kuva: Mio Ishikawa
Untuvikkojen lajittelua nopeuttaa kirkas lamppu. Lajittelun lomassa pariskunta ehtii juttelemaan paljon, eikä se häiritse työtä. Kuva: Mio Ishikawa

Mio ja Masao Ishikawalla on taito, joka toi heidät Suomeen vuosia sitten. Pariskunta lajittelee työkseen juuri kuoriutuneita untuvikkoja sukupuolen mukaan.

Kalkkunanlajittelijoina he ovat Suomessa ainoita laatuaan.

– Meillä on hyvä työpaikka, Mio Ishikawa kehuu suomen kielellä.

Heidän lisäkseen Suomessa on viisi kollegaa, jotka lajittelevat kanoja. Ishikawat työskentelevät oman yrityksensä Maion kautta Jalasjärvellä, Länsi-Kalkkunan hautomossa.

Kalkkunat on eroteltava toisistaan heti kuoriuduttuaan, sillä eri sukupuolet kasvatetaan erillään erilaisesta kasvutahdista johtuen. Naaraita kasvatetaan kolme ja kukkoja neljä kuukautta.

– Olen muutaman kerran kokeillut tätä lajittelua ja yrittänyt tunnistaa. Ei onnistu minulta, kertoo tuottajatuesta vastaava Riina Niemistö Länsi-Kalkkunalta.

“Japanissa töissä on kiirettä aamusta iltaan”

Pariskunta saapui Suomeen 14 vuotta sitten Ruotsista, täkäläisen lajitteluyrityksen kautta.

– Silloin oli samanlaista kuin nyt, paljon lunta ja kova pakkanen, Mio Ishikawa muistelee.

– Masao laittoi kerrostalon parvekkeelle maitopurkin, ja maitopurkki jäätyi, hän nauraa.

Ishikawat tapasivat untuvikkolajittelua opettaneessa ammattikoulussa Japanissa. Yokohaman suuresta miljoonakaupungista kotoisin oleva Masao haki alun perin lajittelukouluun, sillä hän halusi töihin maaseudun rauhaan.

– Japanissa töissä on kiirettä aamusta iltaan, hän sanoo.

Mio ja Masao Ishikawa ovat asuneet Suomessa 14 vuotta. Kylmyyteen on ollut tottumista, mutta suomalaiset kodit ovat pariskunnan mukaan lämpimämpiä kuin Japanissa. Kuva: Jaakko elenius
Mio ja Masao Ishikawa ovat asuneet Suomessa 14 vuotta. Kylmyyteen on ollut tottumista, mutta suomalaiset kodit ovat pariskunnan mukaan lämpimämpiä kuin Japanissa. Kuva: Jaakko Elenius

Molemmille Ishikawoille selvisi vasta koulussa, että kaikki työpaikat olivat Euroopassa. Kaikki nuoret lähtevät heti belgialaisen välitystoimiston kautta töihin Eurooppaan, sillä kotimaassa alan töitä riittää vain iäkkäille konkareille. Osa kokeneista lajittelijoista on jopa yli 80-vuotiaita.

Mio Ishikawa ei olisi halunnut ulkomaille, mutta pari päätti muuttaa yhdessä.

– Yli puolet lajittelijoista lähtee takaisin Japaniin, kun Eurooppa ei sovi heille, hän kertoo.

Ishikawat asuvat nyt Seinäjoella. Perheessä on kolme alle 10-vuotiasta poikaa, jotka ovat innokkaita jalkapalloilijoita.

– Suomi on turvallinen ja suomalaiset ovat ystävällisiä. Lapsemme ovat kasvaneet hyvässä maassa, Mio Ishikawa toteaa.

1200 untuvikkoa tunnissa

Ishikawat lajittelevat noin 1200 untuvikkoa tunnissa, Masao joskus jopa 1500. Yhden linnun parissa kuluu kolme sekuntia.

Lajittelijat työskentelevät kahtena päivänä viikossa noin kuusi tuntia kerrallaan. Tipuja kuoriutuu viikossa noin 20 000, ja palkka maksetaan kappalemäärän mukaan.

Lajittelutekniikka on peräisin Japanista 1920-luvulta. Kalkkunoiden kohdalla sukupuoli tunnistetaan peräaukosta ja kanoilla siipisulista. Tunnistaminen on vaikeaa.

Euroopassa lajittelijoita on yli sata, joista noin puolet tulee Japanista ja puolet Etelä-Koreasta.

– Tällä hetkellä korealaisten määrä kasvaa, kertoo Mio Ishikawa.

Suomessa työskentelevistä seitsemästä lajittelijasta yksi tulee Etelä-Koreasta ja muut Japanista.

Konetta vaikea kehittää

Lajittelutyöhön on vaikea kehittää konetta. Yritystä on ollut ympäri maailman, mutta tähän mennessä koneet ovat olleet liian rajuja pienille untuvikoille.

Tällä hetkellä tutkimushankkeissa pyritään selvittämään sukupuolta jo ennen kuoriutumista, mutta Länsi-Kalkkunan Riina Niemistö ei usko nopeaan kehitykseen.

– En usko, että sellaista tulee kymmeniin vuosiin vielä.

Ishikawat haluavat jatkaa työssään eläkeikään saakka. LM-HäSa

Untuvikkolajittelun juuret ovat Japanissa

Tekniikka kanojen ja kukkojen erottelemiseksi toisistaan sai alkunsa Japanissa vuonna 1924.

Japanissa ja Etelä-Koreassa on kouluja, joista valmistuu lajittelun ammattilaisia. Lähes kaikki valmistuneet lähtevät Eurooppaan, sillä kotimaissa töitä ei ole.

Untuvikon sukupuolen voi nähdä ja tuntea esimerkiksi sen peräaukosta tai siipisulista.

Ammattilainen osaa lajitella noin 1200 lintua päivässä.

Väärin lajiteltuja lintuja sallitaan kahden prosentin verran.

Menot