Uutiset

Mirja-sääksi: Kadun sitä keikkaa!

Lopella Santamäen kartanon miljöössä asuva taiteilija Seppo Tamminen tähyilee tätänykyä virtuaalisfääreihin joka päivä yhä jännittyneempänä. Afrikasta kohti Suomea lentävältä Mirja-sääkseltä pitäisi tulla taas viestiä. Tamminen vastaanottaa Mirjalta maisemakortteja sääksen turistimatkalta. Telepaattinen korttilähetys muuttuu todelliseksi Seppo Tammisen ateljeessa.

Mirja Niilillä, Mirja pyramidien yllä, Mirja ylittää Saharaa, Mirja Bulgariassa. Maalausten sarja on nyt odotustilassa. Vieläkö Mirja viestii?

Mirja on nyt ollut hiljaa. Tutkijat sanovat lähettimen hiljenneen, mutta Seppo Tamminen aavistelee matkan saaneen uuden käänteen.

– Mirja taitaa olla tavannut Bulgariassa Pantheleimon-kotkan. Nyt sitten pesitään vuosi onnellisestin Ukrainassa, palataan kotoiseen Suomeen ensi keväänä ja tilitetään suurin lööpein: Sitä keikkaa kadun! Sitten puhuu vuorostaan Pantheleimon ja kertoo oman näkemyksensä romanssista.

Mirjan matka tositarina

Seppo Tamminen nauraa ja nautiskelee herkutellessaan Mirja-sääksen parissa. Professori Pertti Saurola on seurannut Mirja-sääksen matkaa huhtikuun alusta lähtien satelliitin avulla. Sääksi kantaa selässään 30 grammaa painavaa ja aurinkoenergialla latautuvaa lähetintä. Lähetin on vaiennut jo reilun viikon verran joko Keski-Euroopan matalapaineen sadesäiden tai akun väsähtämisen vuoksi.

Mirja on suomalainen sääksi, joka on pesinyt Hauholla. Se on muuttanut Afrikkaan Kameruniin, josta se lähti 30. maaliskuuta paluumatkalle kohti kotoista maakuntaansa. Matka taittui Karpaattien vuoristoon Ukrainaan saakka, mutta sitten alkoi hiljaisuus.

– Mirja ei ole mikään kaupunkipulu. Se on kovapintainen tyttö. Taitava, voimakas ja kaunis – sopisi suomalaiseksi kansallislinnuksi. En usko sen jääneen salametsästäjien saaliiksi. Kyllä se kotiin tulee.

Seppo Tammisen rakkaus sääkseen juontaa 1950-luvulta, jolloin hän seurasi Lopen Kaartlammella sääksen pesintää. Uljas lintu pitää taiteilijaa pauloissaan. Ajatus, että sääksen lähisukulainen Pandion Homaloptera eli jo 13 miljoonaa vuotta sitten, kiehtoo. Tuon muinaislinnun kynsien muoto oli samanlainen kuin sääksellä, mutta erilainen kuin millään muulla tunnetulla lintulajilla.

– Hengenheimolaisuuden salaisuus piilee kuitenkin nokassa – Mirjalla ja minulla on samanlaiset!

Päivän lehti

24.1.2020