Uutiset

Missä kutsuni viipyy, Tarja?

Tänään on tasavallan presidentillä jälleen edessä hänen tärkein ja näkyvin virkatehtävänsä. Se ainoa, missä valtakunnan ykköspäättäjä esikuntineen saa käyttää valtaa valitsemalla kutsuttavat vieraat.

Linnan juhliin pääsevät automaattisesti kansanedustajat, neuvokset, presidentin kaverit ja urheilijat.

Linnaan voisi ihan kohteliaisuudesta kutsua myös sattumanvaraisesti valittuja kansalaisia ja sen erään nuoren tomittajan, joka teki niin mainion lehtijutun Tarja Halosesta tämän Hämeenlinnan vierailulla joulukuussa 1999.

Ei sillä että olisin katkera tai mitään.

Jos kutsu nyt jostain kumman syystä jonakin vuonna omalle kohdalle osuisi, niin miten siihen oikein tulisi suhtautua?

Nuoren kapinallisen reaktio olisi tietenkin kieltäytyä moisesta hapatuksesta. Jo Urpo Leppänen totesi aikanaan, että tanssiaiset ovat tsaarinaikainen perinne, josta tulisi luopua.

Mutta pakkohan ne bileet olisi mennä katsastamaan.

Yksin on tylsä mennä, mutta mukaan saa ottaa vain ”vakiintuneen kumppanin”.

Sinkulla ei siis saa olla seuraa. Mutta toisaalta: mistä ne tietäisivät kenen kanssa kukakin on vakiinnuttanut suhteen ja kenen kanssa ei? Ei kai joku Supo selvitä, onko kainalossa kaveri vai puoliso?

Riskiä ei parane ottaa, joten yksin olisi mentävä.

Miehelle vaatetus on helppo juttu, sillä vuokrafrakkeja saa helposti. Sakettiin ei iltajuhlassa sovi sortua.

Naisilla on hankalampaa, sillä puvun pitää olla näyttävä, mutta ei liian näyttävä ja rohkea, mutta ei liian rohkea. Kysykää vaikka Jonna Tervomaalta.

Päivi Räsänen teki pukuvalinnastaan helpomman kysymällä neuvoa iltapäivälehden lukijoilta ja kansa valitsi oikein.

Sitten on se jonotus. Olen herkästi jonotukseen kyllästyvää ja tungoksessa jopa aggressiiviseksi käyvää ihmistyyppiä, joten parasta olisi jättäytyä joukon viimeiseksi. Silloin voisi katsoa kättelyn alun telkkarista kotona.

Presidenttiä kätellessä otetaan jämäkkä ote, ettei tuntuma ole kuin kuollutta kalaa käsiteltäessä. Illan emäntää katsotaan silmiin ja heitetään henkevää small talkia. Sopivia keskustelunaloituksia eivät ole ”se on ilmoja pidellyt” tai ”käytsä useinkin täällä?”.

Sitten päästäänkin itse asiaan. En ole tanssin ystävä mutta ruoasta pidän – ja se on kuulemma linnassa ensiluokkaista. Kuuluisan boolin kanssa täytyisi olla hieman varovainen, jotta noloilta tilanteilta vältyttäisiin.

Juhlien lopulla pitäisi vielä iskeytyä sopivaan seurueeseen, jotta päätyisi laadukkaille jatkoille. Sellaisille, joissa juomat ovat ilmaisia tai sosiaalinen verkosto ensiluokkainen.

Lopuksi vielä ilmoitusluontoinen asia kaikille presidenttiehdokkaille: kalenterissani on linnan juhlien verran vapaata tilaa ensi vuoden joulukuussa.

Ei sillä, että juhliin välttämättä haluaisin, mutta frakki on jo varattu.

jani.suhonen@hameensanomat.fi