Uutiset

Missä miehet ratsastaa?

Heppatytöt eivät poikia tallille kaipaa, esittää Helsingin yliopiston tutkija Karoliina Ojanen väitöstutkimuksessaan. Ruununmyllyn ratsastuskoulun opettaja Lea Uschanovan mukaan nuorukaisia ei talleilla juuri näykään.

– Kyllä ratsastus tuntuu Suomessa olevan lähinnä tyttöjen harrastus. Sitten kun ollaan sen ikäisiä, että aletaan seurustella, uskaltautuvat pojat tyttöystävän mukana harrastamaan, hän kertoo.

Ojasen väitöskirjan Tyttöjen toinen koti – Etnografinen tutkimus tyttökulttuurista ratsastustalleilla mukaan talli on tytöille ennen kaikkea vapauttava tila, jossa voi hetkeksi unohtaa ulkonäköpaineet ja kulkea rikkinäisissä vaatteissa.

Ratsutalli Verratomalla ratsastava aktiiviharrastaja Marjo Karjalainen myöntää ajatuksessa olevan perää.

– Talli on tytöille vähän samanlainen paikka kuin jäähalli pojille, hän pohtii.

Tutkimukseen osallistuneiden tyttöjen mukaan pojat saavat kyllä ratsastaa, mutta heitä ei haluta mukaan hevosten hoitotoimintaan tai talliyhteisöön.

Hämeenlinnalaiset heppatytöt ovat tässä suhteessa eri maata.

– Tytöt suhtautuvat tallille ilmestyvään poikaan todella hyvin, hyvä etteivät tappele nuorukaisista keskenään, naureskelee Sari Kettunen, Ratsutalli Verrattoman opettaja.

Kuittailijat ja epäilijät saattavat lannistaa

Arttu Kerttula, 12, on harrastanut ratsastusta neljä vuotta.

– Äitini ratsastaa ja yllytti minuakin kokeilemaan, hän muistelee harrastuksensa aloittamista.

Päivän ratsastustunnille valmistautuvat Elli Kankaanmäki, sekä Katariina ja Eevi Savolainen ovat sitä mieltä, että poikia voisi talleilla käydä enemmänkin.

– Ei täällä poikia paljon näy, mutta ne jotka talleille tulevat pääsevät kyllä porukkaan mukaan, Kankaanmäki sanoo.

Arttu Kerttula kertookin löytäneensä parhaat ystävänsä tallilta.

– Koulussa kaverit ovat joskus kysyneet, että mitä sä nyt taas sinne tallille menet leikkimään, mutta ei me muuten asiasta puhuta, hän kertoo.

Ratsastuksenopettaja Kettusen mielestä hevosurheilu on pojalle suomalaisessa kulttuurissa vähän kuin baletti: lähipiiri saattaa ihmetellä harrastusvalintaa.

– Jotkut ovat luonteeltaan vahvoja ja kestävät kavereiden kommentit, mutta eivät kaikki, hän toteaa.

RatsaStusta pidetään tyttöjen juttuna

Syy siihen, miksi ratsastus mielletään Suomessa monesti tyttöjen jutuksi, on Kettusen mukaan syvällä suomalaisessa kulttuurissa.

Esimerkkiä tuleville polville näyttävät huolestuneet äidit, jotka kyselevät internetin keskustelupalstoilla, voiko poikaa laittaa ratsastamaan, vai onko se liian tyttömäistä. Perusteita väitteelle on vaikea löytää, sillä jo ammoisista ajoista hevoset ovat palvelleet miehiä kulkupeleinä sodissa, kauppamatkoilla ja peltotöissä.

– Monet pojat pitäisivät kovasti ratsastamisesta, mutta murrosikään tultaessa ystävien painostus käy kovaksi. Koulussa heille saatetaan huudella, että ratsastus on tyttöjen hommaa, Uschanov huokaa.

Hän muistelee tuntemaansa lahjakasta nuorukaista joka kilpaili suomenhevosten SM-luokissa, mutta painostuksen takia lopetti teini-ikäisenä hienosti alkaneen uran.