Uutiset

Missä on punainen matto? Norjan kauppa on jäänyt vain näpertelyksi

Viiden metallialan yrityksen muodostaman Steeldone Groupin omistajayritykset saivat vastikään valmiiksi nosturin, joka toimitetaan joulun jälkeen Statoilin kentälle Pohjanmerelle.

Jopa tuhannen metrin syvyydessä toimiva merenalainen jykevä nosturi asennetaan huoltoaluksen kylkeen. Iin konepaja, Rannikon konetekniikka ja Tevo ovat koekasanneet nosturin tanskalaisella telakalla ennen varsinaista käyttöönottoa.

Taantuman kourissa vaikeroivan Suomen rinnalla Norjan markkinoilla riittää potentiaalia.

Finpron Norjan vientikeskuksen johtajan Antti Mäkikyrön mukaan öljy- ja kaasuteollisuuden investoinnit ovat vuosittain noin 43 miljardia euroa.

Öljy- ja kaasuteollisuuden vahva kasvu heijastuu myös muille aloille. Mäkikyrön mukaan valtio investoi liikenteeseen ja infrastruktuuriin seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 61 miljardia euroa.

Julkisuudessa suomalaisille on tarjottu punaista mattoa, jota pitkin voi astella Norjan markkinoille.

Kymmenen vuotta Norjan markkinoilla toimineen oululaisen Steeldone Groupin toimitusjohtaja Martti Saarela kertoo, ettei ole vielä nähnyt kyseistä mattoa. Konsortio toimii off-shore-teollisuudessa pääasiassa Pohjanmerellä ja tekee sieltä noin 15 miljoonan euron vuosiliikevaihtoa.

Barents-keskuksen toimitusjohtaja Martti Hahl kertoo, että Pohjois-Norjassa avautui marraskuussa 800 miljoonan euron edestä tarjouskilpailuja.

Alkuvuodesta avataan Kirkkoniemen 280 miljoonan euron öljyterminaalin tarjouskilpailu. Kirkkoniemeen rakennetaan myös toinen satama. Lisäksi tarjolla on perusurakointia, teiden, asuntojen, lastentarhojen ja koulujen rakentamista.

– Suomalaisyrityksillä on nyt optimaalinen hetki pyrkiä Norjan markkinoille, Hahl kertoo.

Barentsin alueen tulevissa urakoissa puhutaan miljardeista. Steeldone Group tavoittelee isoja projekteja. Tulevaisuudessa konsortio tähyää Pohjanmerta ylemmäs.

– Varsinkin kaasu- ja öljypuolen projekteissa kannattaa hakea isoja urakoita, Saarela toteaa.

Toimintakenttä on Saarelan mukaan vahvasti kilpailtu, siksi takataskussa pitää olla erikoisosaamista, kilpailukykyä ja kokemusta.

– Dokumentaatio on hallittava ja se voi olla pienille yrityksille iso haaste, hän toteaa.

Kokkolalaisen maanrakennuskoneita ja raskaita kuljetusjärjestelmiä valmistavan Häggblomin vanhempi neuvonantaja John Hagnäs pitää Norjan markkinoita lupaavina.

Tällä hetkellä Häggblom on aloittamassa omaa toimintaa Pohjois-Ruotsissa, jotta saisi jalansijaa kaivosteollisuudessa.

– Myymme jonkin verran Norjaan, mutta ei niin paljon kuin haluaisimme, hän toteaa.

Hagnäsin mukaan markkinoille pääsy edellyttää läsnäoloa, muuten raavitaan vain pintaa.

– Etabloituminen mahdollistaa suurten kalojen pyydystämisen, muuten myynti on näpertelyä, Hagnäs tietää.

Pohjois-Ruotsin jälkeen Häggblomin kohteena on Pohjois-Norja.

– Myymme nyt noin puolen miljoonan euron edestä vuodessa, mutta luvut voi helposti kymmenkertaistaa, Hagnäs laskee.

Sekä Saarela että Hagnäs sanovat, että luottamus saadaan pitkäjänteisellä työllä, sillä niin Ruotsissa kuin Norjassakin tarjouskilpailuissa vedetään kotiin päin.

Iin konepajan toimitusjohtaja Pentti Aula sanoo, että toiminta on tällä hetkellä viennin ja huoltotöiden varassa.

– Pienille yrityksille konsortiomalli on välttämätön, sillä työmaat ovat isoja ja laatuasiat äärettömän kovia, hän toteaa. (LM–HäSa)

Stavangerilainen sijoittaja hehkutti alkuvuodesta, että suomalaisille on levitetty Norjassa punainen matto, jota pitkin voi tulla tekemään työtä ja kauppaa. Päälle päätteeksi hän vakuutti, että kaikki norjalaiset rakastavat suomalaisia. Kyseessä oli siisti herrasmies ja selvin päin.

Suuri rakkaus pitää varmasti paikkansa, mutta punaisen maton eteen on viennin kasvattamisesta haaveilevien yritysten jo tehtävä töitä hiki otsalla.

Jos joku on houkuttelevien miljardinäkymien edessä kuvitellut, että norjalaiset olisivat helppo nakki, niin hän on väärässä. Sen sijaan norjalaiset pitävät konstailemattomasta tyylistä ja sehän sopii suomalaisille.

Menestys pohjoisilla ja arktisilla markkinoilla vaatii kovaa osaamista, kilpailukykyä ja läsnäoloa. Norjalaiset ovat hintatietoisia, sillä kasvaville markkinoille on runsaasti pyrkijöitä, ennen kaikkea muualta kuin Suomesta. Esimerkiksi Tromssan kaltainen kaupunki joutuu harkitsemaan tarkkaan, kenen kanssa se tekee yhteistyötä, sillä halukkaita riittää.

Suomessa Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden samoin kuin perusinfran mahdollisuuksista on viime vuosina kirjoitettu palstakaupalla. Vähitellen yritykset ovat lämpenemässä ja kiinnostus on kasvussa. Nyt pitää jo kiirettä, mutta kotityöt on tehtävä huolellisesti.

Noin 200 suomalaisyritystä työskentelee Norjassa ja viennin arvo on 1,6 miljardia euroa. Saman alan yritysten yhteistyö on tarpeen kilpailussa, kun arvoketjusta napataan kauppoja.

Asiasanat