Uutiset

Missä vakoojien tietolähteet?

Keskiviikon Helsingin Sanomien mukaan Helsinki on palannut kansainvälisen vakoilun keskukseksi. Kylmän sodan aikana maaperä oli otollinen vakoilijoille, koska puolueeton Suomi tasapainotteli idän ja lännen välillä.

Toisin on nyt: 2000-luvulla Suomi on osa länttä ilman vähäisintäkään varausta. Todennäköisesti juuri sen vuoksi täkäläisistä asioista ovat yhä erityisen kiinnostuneita venäläiset.

Virallisesti välit ovat hyvät tai jopa erinomaiset kuten kuuluukin, mutta vanhasta tirkistelynhalusta ei ole päästy.

Helsingin Sanomien uutisen mukaan vakoojia kiinnostavatkin muun muassa suomalaispäättäjien Nato-jäsenyyttä koskevat mielipiteet.

Mahdollisille vakoojille tai heidän tietolähteilleen tiedoksi: ei suomalaispäättäjien Nato-kantoja tarvitse kysellä salaa Helsingin hämärillä kujilla. Kutinsa pitäviä uutisia asiasta julkaistaan tavan takaa sanomalehdissä, muissakin kuin Helsingin Sanomissa.

Poliittisia, talouselämää koskevia ja jopa sotilaallisiakin tietoja on nykyään runsaasti tarjolla erilaisissa julkisissa tietolähteissä.

Tietotekniikka on levinnyt nopeasti Venäjälläkin, joten luulisi sikäläisten käyttävän mieluummin kannettavaansa ja internetin hakukoneita kuin tulevan rajan yli varta vasten kyselemään ja jäämään mahdollisesti jopa kiinni.

Helsingin Sanomien mukaan ”mikään ei silti korvaa henkilökohtaisia suhteita”. Tiedosta tekee usein arvokkaan sen lähde: kenet tiedon hankkija on saanut koukkuunsa.

Lehden mukaan ”järkevä ihminen” menee yleensä kertomaan suojelupoliisille, jos hän joutuu tiedonhankintayrityksen kohteeksi. Jos ja kun tiedot vakoojen temmellyksestä pitävät paikkansa, voidaan olettaa, etteivät läheskään kaikki kiinnostavaa tietoa hallussaan pitävät suomalaiset ole ”järkeviä ihmisiä”.

Ei voi välttyä kiusalliselta jatkokysymykseltä: ketkä ovat vakoojien tietolähteitä? Vakoilutapauksia tulee ilmi silmiinpistävän vähän siihen nähden, jos toiminta on niinkin laajaa kuin Helsingin Sanomat selvitti.

Tietoa jaetaan, koska tarkoitus on ajaa omaa etua eli hankkia taloudellista hyötyä. Tuskin kukaan enää puhtaasta aatteen palosta luovuttaa salaisuuksia venäläisille tai edes kommunistiseen Kiinaan.

Teollisuusvakoilu ja etenkin yritysten tietoturva on syytä ottaa äärimmäisen vakavasti.

Ei pitäisi olla yllätys, että kaikilla mittareilla erittäin menestyneen Suomen, Nokian kotimaan, saavutukset talouden ja tieteen aloilla kiinnostavat rajuun nousuun pyrkiviä talouksia.

Mihin Kiinan huikea talouskasvu perustuu? Tietysti halpaan työvoimaan ja rajattomiin raaka-ainevaroihin ja kasvavaan kulutukseen, mutta myös tiedon haalimiseen kaikista mahdollisista lähteistä, todennäköisesti myös pienestä Suomesta.

Päivän lehti

23.1.2020