Kolumnit Uutiset

Mistä on vaaleat Lucia-neidot tehty?

Tänään vietettävä Lucian-päivä on melkoinen sekoitus historiaa, perinteitä ja legendoja. Mukaan pitää vielä sekoittaa ripaus kaupallisuutta ja hyppysellinen hyväntekeväisyyttä.

Kynttilälyhty päässään valoa tuova vaaleatukkainen neito on kulkenut pitkän matkan Sisilian Syrakusasta, jossa nuori nainen Lucia eli vuosina 283–304 jKr. ja kuoli uskonvainoissa.

Katolinen kirkko julisti marttyyrinä kuolleen Lucian pyhimykseksi ja häntä pidetään pyhänä myös ortodoksisessa kirkossa.

Tarinat Lucian loppuvaiheista ovat monenkirjavia. Lucian kerrotaan kääntyneen kristityksi sen jälkeen, kun hänen äitinsä parantui sairaudesta pyhäinjäännösten äärellä lausuttujen rukousten voimasta.

Erään version mukaan uskonasialle omistautuneen naisen hylkäämä kihlattu olisi ilmiantanut tämän kielletyn uskon harjoittajana. Neito yritettiin toimittaa bordelliin ja myös polttaa roviolla, mutta kun tuli ei häneen tehonnut, surmaaja tarttui miekkaan.

Luciaa on pidetty erityisesti verenvuotojen ja näön parantajana, sekä sokeiden suojelijana. Verenvuodot viittaavat hänen äitinsä tautiin. Näköön liittyvät uskomukset ovat luultavasti aikojen saatossa syntyneet Lucian valoon (lux) viittaavasta nimestä.

Mutta mitä katolinen pyhimys tekee luterilaisessa Suomessa?

Oma osuutensa on uskonpuhdistuksella, jonka myötä vanhoista pyhimyshahmoista eroon pyrkineessä protestanttisessa Saksassa kehitettiin valkoisiin puettu tyttö kynttiläseppele hiuksillaan.

Pyhän Lucian muistopäivä on ollut kalenterissa vuosisatojen ajan 13.12., joka osuu sopivasti yhteen juliaanisen kalenterin talvipäivänseisauksen kanssa. Lucia, valon tuoja, on linkitetty vuoden pimeimpään päivään, eikä päivien yhdistämistä ole haitannut se, että vuoden lyhin päivä on nykykalenterissa vasta reilua viikkoa myöhemmin.

Meille Lucia on rantautunut Ruotsin kautta. Saksalaiseen perinteeseen on matkalla sekoitettu myös pohjoismaiseen talonpoikaiskulttuuriin, puinti- ja teurastuskauden loppumiseen liittyviä tapoja.

Nyky-Lucian kehitti ruotsalainen sanomalehti 1920-luvulla. Lucia-neito keksittiin valita kauneuskilpailutyyliin ja voittaja airueineen kiersi kulkueena. Tämä tapa lainattiin pian myös Suomeen.

Perinne elää ja voi hyvin erityisesti suomenruotsalaisessa kulttuurissa. Valtakunnallisen Lucian valinta on kytketty Folkhälsanin hyväntekeväisyystyöhön ja mukana on vahvasti myös sanomalehti Hufvudstadsbladet.