fbpx
Uutiset

Mitä Katainen vastaa äänestäjille?

Kokoomuslaisessa sihdissä puheenjohtaja Jyrki Kataista, 34, pidetään vielä nuorisoketjun edustajana. Oikein ja väärin. Juho Kusti Paasikivi oli reilusti yli kuusikymppinen aloittaessaan kykypuolueen puheenjohtajana. Juha Rihtniemi ja Harri Holkeri olivat noin Kataisen ikäisiä puheenjohtajajuutensa aikana. Nuoruudesta ei ole haittaa eikä kokemusta voi ostaa, mutta tyhmiä tyhmyyksiä kannattaa välttää.

Ajat muuttuvat, haasteet eivät. Politiikassakin johtajuus on ansaittava ja voitettava. Kataiselle kysymys on selkeä; miten hän aikoo voittaa eduskuntavaalit ilman Sauli Niinistöä? Ennuste on heikko. Katsomosta on helppo huudella, mutta Niinistön torjuminen jättänee kokoomuksen edelleen oppositioon. Uudellemaalle ehdolle asettuva Niinistö olisi äänimagneetti, joka vetäisi kokoomuksen vaalivoittoon ja hallitukseen. Puolueen oppositioesiintyminen on ollut tuskallisen väkinäistä pakkopullaa ilman herkullisia rusinoita. Seuraava nelivuotiskausi ilman halllitusvastuuta olisi jo katastrofi.

Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Matti Vanhanenkin (kesk.) laski ilmeisen väärin edellisten eduskuntavaalien hyvän perinnön, jonka hankki todellisuudessa Anneli Jäätteenmäki. Takkiin tuli sekä kuntavaaleissa 2004 että presidentinvaaleissa. Pääministerinä Vanhasta kukaan tuskin moittii, puoluejohtajana kylläkin. Kolmikon ainoa poliittinen kettu on demareiden Eero Heinäluoma. Katainen on joukon ketterin, joskin myös kokemattomin. Huomaamattaan hän on tekemässä samoja virheitä kuin edeltäjänsä Ville Itälä. Hymyä, vilkasta puhetta ja globaalia ymmärrystä riittää kaikille kansanosille, mutta poliittinen kovuus puuttuu.

Ruiskukkapuolueessa on ollut useita johtajuuskriisejä sitten Holkerin ja Ilkka Suomisen aikojen. Kukaan ei kiellä esimerkiksi Pertti Salolaisen ja Itälän ansioita poliitikkoina ja ministereinä, mutta syystä tai toisesta heistä ei kasvanut vakuuttavia puoluejohtajia. Kokoomus kaipaa ja hakee vahvaa johtajuutta, vaikka toisaalla kuiskitaan pehmeistäkin perhearvoista.

Jyrki Kataisen kehikko on vaikea ja ahdas. Miksi hän ei ottaisi melkein presidentiksi kivunnutta Niinistöä joukkueeseensa? Onko Kataisen joukkojen vaalitaktiikka väärä? Joka tapauksessa ensin on voitettava vaalit ja vasta sitten leimattava pääministerin passi. Vihreän valon näyttäminen Niinistön ehdokkuudelle ja myöhemmin jopa pääministeriydelle osoittaisi Kataiselta odottamatonta poliittista kypsyyttä. Hallituksessa riittäisi töitä puheenjohtajallekin.

Porvarillisessa kokoomuksessa arvostetaan isänmaan etua ja historiallista viisautta. Siihen arvomaailmaan Kataisenkin on itsensä väännettävä. Tulevia vaaleja ei voiteta natoilla, euroopan unioneilla tai ympäristökysymyksillä. Suomen asiat ovat niin hyvin, että kansa kaipaa politiikkaankin tosimiehiä. Vauhtia ja tiukkoja päätöksiä. Perustuslaillisten Tony Halme oli raskas poliittinen limbo, silti oikealla Saulilla olisi vielä käyttöä. Jyrki boy, kuuntele enemmän vanhoja kehäkettuja.

kari.vaisanen@hameensanomat.fi

Menot

Uusimmat