fbpx
Uutiset

Mitä kunta tekee aarilla hautausmaata?

Mitä kunta tekee sadalla neliöllä käytettyä hautausmaata? Tätä kysymystä on jouduttu pohtimaan Kalvolassa, kun kävi ilmi, että kunta omistaa aarin verran maata keskellä pitäjän hautausmaata. Maatilkun vapaata käyttöä ei ainakaan edistä se, että sille on rakennettu siunauskappeli.

Kunnan yllättävä maaomaisuus paljastui, kun Kalvolan seurakunnassa ryhdyttiin selvittelemään hautausmaan kiinteistöjärjestelyjä.

Kalvolan hautausmaalla sijaitseva kappeli on rakennettu vanhan “leikkoohuoneen” perustuksille.

Omistuspulma aiotaan ratkaista siten, että kunta lahjoittaa kyseisen maa-alueen seurakunnalle. Lahjoitus on vielä valtuuston sinettiä vailla.

– Yritin väh��n kysellä hautausmaaneliön hintaa, mutta ei siihen oikein vastausta löytynyt. Eihän hinta missään tapauksessa voisi olla mainittava, joten päädyimme lahjoitukseen, kertoo Kalvolan kunnanjohtaja Antti Salonen.

Mutta miten pala hautausmaata on päätynyt kunnan omistukseen?
Kalvolan kuntakokouksen pöytäkirja vuodelta 1914 valaisee asiaa. Kalvolan kunta osti syksyllä 1914 aarin suuruisen tontin silloisen hautausmaan vierestä, ja tontille rakennettiin “ruumiitten leikkoohuone” eli tila, jossa lääkäri tarvittaessa tutki vainajia ja teki ruumiinavauksia.

– Kunnan piti kustantaa lääkärin työskentelytila. Leikkoohuone oli tietysti käytännön syistä mahdollisimman lähellä hautausmaata, Salonen kertoo.

Kappeli tehtiin vanhoille perustuksille
Tällainen leikkoohuone oli asiakirjojen mukaan olemassa jo ennen vuotta 1914, mutta se jäi hautausmaan laajennuksen yhteydessä hautausmaan sisälle, ja siksi kunnan piti ostaa uusi tontti.

Vuonna 1914 ostetulle maa-alueelle kävi myöhemmin samoin eli hautausmaa laajeni sen ohi. Tila jäi vähitellen pois käytöstä, ja vuonna 1935 sen paikalle rakennettiin siunauskappeli. Tällöin tontin omistusta ei kuitenkaan muutettu, vaan kappelin tontti jäi kunnalle, ja asia unohtui.

– Minulla on se käsitys, että siunauskappeli rakennettiin tarkoituksella leikkoohuoneen hyville perustuksille. Kappelin kellaritila on sama, jossa lääkäri aiemmin työskenteli, kertoo Kalvolan kirkkoherra Antti Herkkola.

Samanlaisia leikkoohuoneita on ollut muittenkin hautausmaitten yhteydessä.

Kalvolan historiakirjassa kerrotaan, että ensimmäiset terveydenhuollon ammattilaiset saatiin pitäjään 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1892 palkattiin kunnankätilö viimeisenä kuntana Tammelan piirilääkäripiirissä.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä kunnan palkkalistoille tuli sairaanhoitajia, mutta oma kunnanlääkäri palkattiin vasta vuonna 1948. Sitä ennen kalvolalaisia hoitivat piirinlääkärit sekä Toijalan ja Hämeenlinnan lääkärit.

Menot