Mitä merkitystä vaalisijoilla on kirkkoherraa valittaessa?
Lukijamme ihmettelee, miksi kirkkoherraehdokkaita asetetaan tuomiokapitulissa 1., 2. tai 3. vaalisijalle.
Mitä merkitystä vaalisijoilla oikein on, Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin notaari Hannu Laukkonen?
– Käytännössä rankkaus perustuu ehdokkaiden hakemuksiin ja haastatteluun. Vaaliehdotusta ohjaa seurakunnan antama lausunto siitä, minkälaista kirkkoherraa tarvittaisiin.
– Kapituli arvioi työhistoriaa, opintoja ja niin edelleen. Virkaikä ei ratkaise, vaan kokonaisuus. Jos hakijoita on enemmän kuin kolme, seurakunnan täytyy asettaa heidät ylimääräisille sijoille.
Noudattavatko äänestäjät yleensä kuuliaisesti tuomiokapitulin rankkausta?
– Eivät ne aina valintoja ole ohjanneet. Seurakuntalaiset eli äänestäjät tekevät itse ratkaisun.
Millä tavalla vaalitapa muuttuu, jos kirkolliskokouksen tekemä muutosehdotus hyväksytään eduskunnassa?
– Välittömän vaalin lisäksi mahdolliseksi tulisi välillinen, eli kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston suorittama vaali.
– Myös mahdollisuus vanhaan tapaan säilyy. Ratkaisu vaalitavasta pitää tehdä ennen kuin virka avataan haettavaksi.
Vieläkö jatkossa tuomiokapituli määrittelee ehdokkaiden järjestystä?
– Välittömässä vaalissa rankkaus säilyy, mutta välillisessä kapituli antaa vain lausunnon ehdokkaiden kelpoisuudesta, eikä aseta näitä järjestykseen. (HäSa)
