Uutiset

Mitä turvapaikanhakijoiden palautuslennoilla tapahtuu? Näin valvojat kertovat matkoista

Poliisi tiedotti tänään, että sosiaalisessa mediassa liikkuneet tiedot turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksesta Kabulin-lennolla ovat olleet virheellisiä. Poliisin mukaan viime yönä palautetut henkilöt olivat täysi-ikäisiä, eikä poliisin tietojen mukaan kukaan lennolla olleista ollut raskaana, kuten mediassa ja sosiaalisessa mediassa kerrottiin.

Lännen Media kertoi helmikuussa, miten yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo poliisin toimintaa turvapaikanhakijoiden palautuslennoilla. Juttu julkaistaan nyt uudestaan, koska palautuslennot ovat herättäneet vilkasta julkista keskustelua.

1. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kahden ylitarkastajan tehtävä

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston kaksi ylitarkastajaa, Päivi Keskitalo tai Pirjo Kruskopf, valvovat poliisin toimintaa palautuslennoilla. Poliisi lähettää heille tiedon lennosta noin viikkoa ennen lentoa.

Lennon määränpää on yhä useammin Irak tai Afganistan, jonne Suomi palauttaa turvapaikanhakijoita.

2. Lähtöpäivä voi tulla yllätyksenä palautettavalle

Keskitalo ja Kruskopf menevät yhdessä poliisin kanssa vastaanottokeskukseen tai turvapaikanhakijan kotiin. Lähtöpäivä voi olla yllätys palautettavalle.

Jos tilanne sallii, lainvoimaisen palautuspäätöksen saaneelle annetaan aikaa hyvästellä ystävänsä, realisoida mahdollinen omaisuutensa ja ilmoittaa tieto lasten kouluun. Jos palautettava on ollut jo pitkään Suomessa, hänellä voi olla vuokra-asunto, auto sekä pankkitili. Poliisi sallii hyvästelyn, jos poliisi arvioi, että pakolla palautettava ei hankaloita paluumatkaa tai häviä.

Henkilö tai perhe vain pakkaa tavaransa ja siirtyy poliisin kyytiin. Matka alkaa kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää.

3. Eri teitä lentokentällä kuin tavanomaiset matkustajat

Helsinki-Vantaan lentokentällä siviiliasuiset poliisit, palautettavat henkilöt ja valvoja liikkuvat huomaamatta, eri teitä kuin tavanomaiset matkailijat. Yhtä palautettavaa henkilöä saattaa kolme poliisia. Joukkopalautuslennoilla poliiseja on vähemmän henkilöä kohden.

Pakolla palautettavien vastustus on suurinta noutohetkellä ja lentokoneeseen mentäessä. Lentomatka sujuu usein rauhallisesti, koska monet palautettavat ymmärtävät, että päätös on lopullinen.

4. Poliisi saattaa käyttää voimakeinoja

Toisinaan poliisi joutuu turvautumaan voimakeinojen käyttöön, esimerkiksi käsirautavyön käyttöön. Valvojien tehtävänä on katsoa, että voimankäyttö on perusteltua eikä ylimitoitettua. Perillä poliisit luovuttavat palautettavan henkilön kohdemaan viranomaisille ja lentävät itse Suomeen.

Valvojat ovat mukana vain murto-osalla Suomen palautuslentoja.

Keskitalo ja Kruskopf antavat suomalaisille poliiseille varsin hyvän arvosanan saattotehtävistä.

– Tehtäviin on valikoitu poliiseja, jotka jaksavat käydä puhejudoa pitkään. Loputtoman puhejudon ansiosta voimankäytöltä usein myös vältytään, Keskitalo arvioi.

Yhden henkilön maasta poistamisessa poliisin voimankäyttö oli kuitenkin liiallista. Tästä tapauksesta yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto tekee kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

5. Yksi palautusmatka voi kestää jopa 30 tuntia

Yksi palautusmatka voi olla hyvin rankka ja kestää jopa 30 tuntia. Valvoja on koko matkan ajan hereillä ja tarkkailee tilannetta. Hän ei välttämättä ota mitään kontaktia palautettavaan, mutta valvojan läsnäolo usein rauhoittaa tilannetta. Valvojilla ei ole mitään valtuuksia puuttua poliisin toimintaan.

– Joskus jo katsekontakti riittää kertomaan, että suomalaisia poliiseja ei tarvitse pelätä. Palautettavilla on lähtömaiden viranomaisista usein kovat kokemukset, Kruskopf sanoo.