Uutiset

Miten käy suden, peuran ja jäniksen?

Onko susikanta kasvanut pysyvästi? Mihin metsäpeuroja pitäisi istuttaa? Kuinka käy metsäjänikselle, jonka lyhentynyt talvi yllättää?

Suomen on otettava kantaa muun muassa näiden lajien tilanteeseen, kun se linjaa luontodirektiiviin kuuluvien harvinaistuvien lajien hoitoa ja suojelua.

Komissio julkaisi vastikään arvion EU:n alueen luonnon tilasta. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Suomessa vain yhden lajin tilanne parani. Tämä laji on perhonen, isokultasiipi.

Viiden lajin tilanne heikkeni. EU:n listat laahaavat jäljessä, sillä arviointikauden 2007–2012 harvinaistuneisiin lajeihin kuuluu susi, mutta susikanta kääntyi nousuun viime vuonna.

Muiden lajien harvinaistuminen on jatkunut edelleen. Nämä ovat metsäpeura, metsäjänis, jokivesissä elävä mutta lisääntymiskyvytön jokihelmisimpukka sekä kasveista pohjanailakki, joka kasvaa vain Kuusamossa.

Metsäpeuran tilanne on hankalin, arvioi ylitarkastaja Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä. Kanta on jakautunut kahteen erilliseen osakantaan, Kainuun ja Suomenselän. Kainuussa kanta on vähentynyt puoleen 2000-luvun alusta.

Metsähallitus selvitteleekin metsäpeuran palauttamista lajin entisille elinalueille, kuten Kainuun ja Suomenselän välille Pyhännän tienoille sekä Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajoille.

– Metsäpeura on ainutlaatuinen. Esimerkiksi susia esiintyy maailmanlaajuisesti, Pitkänen muistuttaa.

Myös eteläisimmässä Suomessa harvinaistuneen metsäjäniksen puolesta on toimittava. Valkoinen talviturkki ei enää suojaa otusta, kun ilmaston lämpeneminen lyhentää lumisinta kautta. Muualla maassa jäniksiä on edelleen runsaasti, mutta määrä on pohjoisessakin alkanut vähentyä.

Onko metsäjäniksen metsästystä rajoitettava?

– Tämä kysymys on pohdittavana, Pitkänen sanoo.

Hänen mukaansa osa etelän metsästysseuroista rajoittaa vapaaehtoisesti jäniksenmetsästystä, mutta lainsäädännöllä ei metsästykseen ole toistaiseksi puututtu.

– Emme ole metsäjäniksestä erityisen huolissamme.

Luonto- ja lintudirektiiviin

kuuluminen suojaa lajia vahvasti. Kun laji kerran on otettu direktiiviiin, käytännössä se myös pysyy siellä. Valikoimaa tarkastellaan korkeintaan uuden jäsenmaan liittyessä unioniin.

– Yhtään lajia ei niistä ole poistettu. Luetteloon on hyvin vaikea saada muutoksia. Komissio ei ole halunnut avata direktiivejä, sanoo ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä.

Mukaan otetaan EU-yhteisön tärkeänä pitämiä lajeja.

Vasta julkaistu raportti on EU-tason kokonaistilanne. Luonto- ja lintudirektiivit velvoittavat jäsenmaita säilyttämään lajeja.

– Kokonaisarvio on yksi mittari muiden joukossa, Hyvärinen sanoo.

Janne Pitkänen luonnehtii arvion antavan suuntaviivoja kannanhoitoon ja suojeluun.

Arvion tulokset eivät hänen mukaansa tulleet millään tavalla yllätyksenä. Kansallisesti lajien tilannetta arvioidaan vuosittain.

Asiasanat

Päivän lehti

7.4.2020