Uutiset

Miten Suomi makaa?

Vaalikeskusteluissa kärjistetään sanomaa herkästi maalailemalla Suomen tilaa kovin synkin värein. On terveydenhuollon kipupisteitä, vanhusten hoitopaikkojen pahoja puutteita, sitkeää köyhyysongelmaa ja pitkäaikaistyöttömyyttä.

Kansanvallan välineitä, äänestämistä ja suoria yhteyksiä edustajiin ja ehdokkaisiin, pitääkin käyttää aktiivisesti epäkohtien esilletuomiseen ja korjausten vauhdittamiseen. Juuri näinä päivinä keskeiset puolueemme tuovat keskusteluun omat korjauslistansa, tavoitteelliset vaaliohjelmansa. SDP töräyttää avauksensa Tikkurilasta lauantaina.

Rajun vaalitaiston kuumenevassa ilmapiirissä on hyväksi kuitenkin suhteellistaa pahinta synkkyyttä ja suomalaista itseruoskintaa. Jotain on tehty oikeinkin, työllisyys on kohentunut tuntuvasti ja yhteisiä palveluja on kyetty kehittämään.

Useat tuoreet kansainväliset vertailut ja tutkimukset ovat tuoneet tänne pohjoiseen mainetta ja kunniaa. Vuoroin Suomea, vuoroin pohjoismaista mallia kehutaan niin että hämäläinen menee hämilleen. Ja mitä moninaisemmista asioista – etupäässä kuitenkin pohjoismaisen sosialidemokratian aikaansaannoksista.

Menneinä vuosina totuimme monenlaiseen suomalaisen ja pohjoismaisen yhteiskuntamallin morkkaamiseen. Asialla olivat niin markkinaoikeistolaiset kuin monenkirjavat taloustieteilijät ja tutkijatkin. Nyt lukuisat vertailut osoittavat hutkitun turhaan. Pohjoismainen mallimme käy edelleen esikuvaksi: se on kokenut kunnianpalautuksen talouden, työllisyyden ja politiikan kentillä.

Erityistä huomiota Pohjoismaat ovat saaneet kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa. Maailman talousfoorumin (WEF) viime syksyn vertailussa koko Pohjola oli kärkikymmenikössä: 1. Suomi, 3. Ruotsi, 4. Tanska, 7. Islanti sekä 8. Norja.

Turvallisuuden ja kilpailukyvyn suhdetta selvitettäessä on mitattu korruptiota ja lahjontaa, oikeusjärjestelmän toimivuutta, omistuksen suojaa, rikollisuutta yleisesti ja järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia, rahanpesua ynnä poliisin toiminnan luotettavuutta. Laaditun turvallisuusindeksin mukaan Suomi, Tanska, Islanti ja Ruotsi sijoittuivat maailman 1-4. sijoille turvallisimpina maina, Norjakin 15. sijalle.

Korruption vähäisyydessä Suomi komeili 2000-luvun alun ykkösenä. Hetkellisesti Islanti käväisi paalupaikalla, mutta viime vuoden lopulla Suomi palasi taas kärkeen, 2. Islanti, 4. Tanska, 6. Ruotsi ja 8. Norja.

Koulutuksen ja tutkimuksen puolella olemme saaneet kärkisijoja mm. koululaisten osaamista mittaavissa PISA-tutkimuksissa, tutkimus- ja innovaatiopanostuksissa tai vaikkapa patenttien määrässä väestömäärään suhteutettuna. Tietoyhteiskuntina pohjoismaat ovat kärkikymmenikössä.

Meillä juuri sosialidemokraattien ansiosta satsataan tasapainoisesti hyvään ja tasa-arvoiseen koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen sekä aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan. Turvaverkot ovat pääosin kunnossa.

Harvemmin esillä olleet mittarit liittyvät sivistystasoon. Meillä on maailman tihein kirjastoverkko. Pohjoismaissa julkaistaan eniten kirjoja ja elokuvia asukasta kohti koko maailmassa. Päivittäisiä sanomalehtiä lukevat eniten norjalaiset, japanilaiset ja suomalaiset.

Pisimmät äitiys- ja vanhempainvapaat ovat ennestään tuttuja, samoin vähäisin lapsikuolleisuus. YK:n Human Poverty Indexin mukaan neljässä pohjoismaassa on vähiten köyhyyttä. Elämänlaatuindeksi nostaa Norjan ykköseksi, Islannin toiseksi, Ruotsin kuudenneksi, Suomen 13. ja Tanskan 14. sijalle.

Eurooppalaisessa haastattelututkimuksessa tyytyväisimpiä elämäänsä olivat EU-maista tanskalaiset, suomalaiset ja ruotsalaiset. Pohjoismaalaiset suhtautuvat myös tulevaisuuteen muita optimistisemmin ja luottavaisemmin.

Pohjoismaiden keskinäisessä vertailussa meillä on selviä merkkejä huonosta työilmapiiristä. Pätkätöiden tai lomautusuhkien turvattomilla työmailla ei työssäviihtyminen saa korkeita pisteitä. Tarvitsemme reilumpia pelisääntöjä, inhimillisempää työelämää, jotta jatkossakin pärjäisimme hyvinvointivertailuissa.

Johannes Koskinen

kansanedustaja (sd.)

Hämeenlinna