Uutiset

Miten taikatemppu tehdään?

Olen lukenut raikkaita kirjoituksiasi (Esko Helle, HäSa 3.2.) vuosien varrella. Nyt päätin kyräilyn sijaan provosoitua, vaikka vaimoni on joskus toivonut, että jättäisin kirjoittelun nuoremmille.

Kysyit retorisesti, antaisinko autoni korjauksen mieluummin harrastelijalle vai ammattilaiselle tai sappikivileikkauksen lääkärin vai taikurin tehtäväksi?

Ehkä antaisin hammaslääkärini mieluummin pyrkiä eduskuntaan kuin edustajani paikata hampaitani. Äänestyksen jälkeen voi vain panna kädet ristiin ja toivon, että joku yhteisistä valinnoista onnistuukin.

Olit huolissasi omaisuusveron poistosta. Iloinnemme yhdessä siitä, että varallisuuden tuotosta, myynnistä, lahjoittamisesta tai perimisestä kuitenkin vielä veroa peritään. Hyvä, että edes perilliset maksavat, tuleehan isäin pahat teot kostaa kolmanteen ja neljänteen polveen. Jotta sana ja valtion kassa täyttyisi.

Varsinainen taikatemppu on niin sanottu ansiotulon verotus.

Jo nuorena yrittäjänä miesten ennakoita maksellessani, ihmettelin, miksi sanotaan, että miehet maksavat veronsa. Minähän sen tein. Yhtiön kassasta.

Ihmettelin, miksi TE-sopimuksissa ei sovittu (netto)palkasta, jonka perusteella työnantaja maksaa veron kuten sotu- ja TEL-maksutkin. Olisi jäänyt monta porua, vaalipuhetta ja kilpalaulantaa pitämättä verotuksen progressioista ja muista turhista.

Ammatinharjoittajien yhteiskunnassa, jossa ihmiset tienasivat palkkansa suoraan markkinoilta, oli oikein, että paremmin tienaavat maksoivat enemmän.

Teollisessa yhteiskunnassa sekä veron että palkan maksu siirtyi työnantajalle. Bruttopalkka on vain laskentaperuste eikä veron osuus ole koskaan kuulunut neton saajalle. Äänekkäidenkään taulukkomuutosten avulla saa tuskin papusoppaa.

Vielä työssä ollessani ansiotulon verokertymä vähennysten jälkeen oli 28 prosenttia. Sama kuin pääomatulon veroprosentti. Pääomaveron sanottiin olevan liian alhainen ja ansiotuloveron liian korkea. Niin kauan kuin ansiotulon vero katsotaan palkollisen maksamaksi, se tulee olemaan väärä.

Jospa luovutaan kokonaan ansiotulon verotuksesta! Sovitaan (netto)palkka TE-sopimuksissa ja sen päälle työnantaja maksaa veron. Palkkaverona. – Kun palkansaaja saa palkkansa puhtaana käteen, on hänelle yhdentekevää, paljonko työnantajalta peritään veroa. Verotuottoa olisi helppo säädellä, kun se ei koskisi palkansaajia. Siirryttäisiin siis pelättyyn tasaveroon!

Tasaverolla olisi helppo ohjailla muita tarpeita. Nuorisotyöttömyyteen olisi helppo vaikuttaa alentamalla alle 25-vuotiaiden veroa esim. 5%:lla. Samoin yli kuuskymppisten alhaisemmalla veroprosentilla lisättäisiin työnantajien halukkuutta kannustaa ”vanhuksia” jatkamaan työssä työkyvyn alenemisesta huolimatta.

Pätkätöistä voisi periä korkeampaa veroa ja yllätys-yllätys: liian alhaisia palkkoja voisi verottaa enemmän, jotta yrityksiä kannustettaisiin maksamaan paremmin. Verokantoja voisi käyttää myös aluepoliittisesti, jopa työvoimaintensiteettisesti toimialoittain.

Verovähennykset hoidettaisiin palautusmenettelyllä. Byrokratia vähenisi, kun vain palautukset haettaisiin ja verottajasta tulisi koko kansan ystävä niiden maksajana.

Vaalien verolupauksista todennäköisesti vain keskustan ruoan alv-alennuksilla olisi kansantaloudellista merkitystä. Ei tosin syöjille paljonkaan, mutta elintarviketeollisuuden, Valion, Raision ym. kilpailukykyä voitaisiin parantaa samoin kuin HK-ruokatalon toimintamahdollisuudet kannattaisi tehdä Suomessa Ruotsia paremmiksi, jotta valmistus saneerausvaiheessa siirtyisi mieluummin Suomeen kuin naapuriin. Elintarviketyöläisten lisäksi pieni hyöty voisi koitua myös maanviljelijäväestölle.

Nykyisessä aatteiden arvotyhjiössäkin viisaus voi alkaa tosiasioiden tunnustamisesta, joskin ne pitäisi ensin nähdä. Toivottavasti tulevat edustajat pystyvät tekemään rakentavia päätöksiä, sekä verotuksessa että muutoinkin. Pannanko kädet ristiin?

Matti Vekka

Hämeenlinna