Uutiset

Miten voi laskea tuotteen todellisen suolapitoisuuden?

Elintarvikkeiden suolamerkinnät eivät tällä hetkellä helpota suolansaantiaan tarkkailevaa kuluttajaa. 
Kun yleisesti puhutaan suolan päivittäisestä saantisuosituksesta eli viidestä grammasta, suolan määrä ilmoitetaan pakkauksissa usein ainoastaan natriumina.
 
Erheenä onkin, että kuluttaja erehtyy ynnäilemään tähän viiteen grammaan pelkästään natriumia eikä kokonaissuolamäärää, ja tulee syöneeksi huomattavasti enemmän suolaa kuin kuvittelee. 
 
Natriumin määrän saa muutetuksi suolamääräksi kertomalla sen luvulla 2,5. Jos leivän tuoteselosteessa natriumin määräksi on ilmoitettu 0, 4g/100 g, on leivässä suolaa yksi gramma sataa grammaa kohti (0, 4g x 2,5).
 
Pakkausten merkintöihin on luvassa hieman selvyyttä. Joulukuusta 2016 lähtien Eu:n elintarviketietoasetuksen mukaan tuotteissa pitää ilmoittaa natriumin kokonaismäärä suolaekvivalenttina, eli niin että myös tuotteen luontaisesti sisältämä natrium ilmoitetaan. Näin esimerkiksi maitopurkin tai jalostamattoman lihan ravintoainemerkinnöistä löytyy jatkossa myös suola, koska ne sisältävät natriumia.
 
Uusien kriteereiden vuoksi myös tuotteen voimakassuolaisuuden raja-arvoja on muutettu.
 
– Aikaisemmin raja-arvot ovat perustuneet ainoastaan lisättyyn natriumkloridiin, eli ruokasuolaan, maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos  Anne Haikonen kertoo.
 
– Lihaleikkeleiden ja makkaroiden raja-arvoja nostettiin, johtuen tuotteiden luontaisesti sisältämästä natriumista. 
 
Osassa tuotteista voimakassuolaisuuden raja-arvoa laskettiin.
 
– Leipätuotteiden raja-arvoa laskettiin 1,1 prosenttiin kansanterveydellisistä syistä. Suomalaiset syövät paljon leipää, ja merkittävä osa suolasta tulee tätä kautta.
 
Leipätuotteiden lisäksi myös näkkileipien ja hapankorppujen sekä aamiaisviljavalmisteiden voimakassuolaisuuden raja-arvoa laskettiin 1,4 prosenttiin. (LM-HäSa)
 
Milla Sallinen
 

Asiasanat