Uutiset

Moldovan uusi hallitus haluaa kitkeä korruptiota – vastapuoluetta edustava oligarkki pakeni heti maasta

Kesäkuussa muodostettua hallitusta syytettiin aluksi laittomaksi. Hallituskriisi raukesi, kun puolueelliseksi epäilty perustuslakituomioistuin erosi.
Harvardissa koulutuksensa saanut Maia Sandu on alle 30-vuotiaan Moldovan 13. pääministeri. Kuva: HAYOUNG JEON
Harvardissa koulutuksensa saanut Maia Sandu on alle 30-vuotiaan Moldovan 13. pääministeri. Kuva: HAYOUNG JEON

Euroopan köyhimpiin maihin lukeutuva Moldova haluaa vapauttaa itsensä oligarkkien vaikutusvallasta.

Tämän kertoo tavoitteeksi 3,5 miljoonan asukkaan maan uusi pääministeri, kesäkuussa virkaan nimitetty Maia Sandu.

Entinen neuvostotasavalta on etsinyt suuntaa muuttuvien poliittisten ryhmien sekä idän ja lännen keskellä. Harvardissa kouluttautunut, Maailmanpankin entinen ekonomisti Sandu on vuonna 1991 itsenäistyneen maan 13. pääministeri.

– Meillä on ollut Eurooppa-mielisiä ja Venäjä-mielisiä hallituksia, mutta ne kaikki johtivat maata huonosti, mikä johti korruptioon, köyhyyteen ja maastamuuttoon, Sandu kertoi Reutersille viime viikolla.

Tavoitteena oligarkkivallan purkaminen

Uuteen hallitukseen kohdistuu siis suuria odotuksia. Sen tavoitteena on korruption ja oligarkkivallan purkaminen itäeurooppalaisessa valtiossa.

Sandun nimitys sai heti aikaan yhden konkreettisen toimen: maan rikkaimpiin henkilöihin kuuluva oligarkki Vladimir Plahotniuc pakeni maasta.

Plahotniuc toimi valtaa aiemmin pitäneen demokraattipuolueen puheenjohtajana joulukuusta 2016 alkaen. Ennen politiikkaan siirtymistä hän työskenteli pankki- ja liikemaailmassa sekä perusti omia mediayhtiöitä.

Ennen pakoaan Plahotniucia syytettiin korruptiosta, oikeuslaitoksen hallinnasta ja omien taloudellisten etujen edistämisestä.

– Meillä oli valtion toimielimet haltuunsa ottanut valtajärjestelmä, ja nyt teemme kyseisistä instituutioista riippumattomia, Sandu totesi Reutersille.

Hallituksen laillisuus yritettiin kieltää

Viranomaisten sidoksista saatiin näytös jo kesällä, kun Sandu muodosti hallitustaan.

Moldovassa järjestettiin parlamenttivaalit helmikuussa. Niiden jälkeen kolmen tasavahvan puolueen oli vaikea muodostaa uutta hallitusta.

Viimein kesäkuussa Sandun edustamat länsimieliset liberaalit ja Venäjä-myönteinen sosialistipuolue ilmoittivat yhteistyöstä. Hallituspohja rakentui muun muassa korruption kitkemisen varaan.

– Tämä ei ole luonnollinen liitto. Siitä ei ole epäilystäkään, ja varmaan puoli vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut tämän toteutumiseen, Sandu kommentoi Deutsche Wellelle.

Pian tämän jälkeen Plahotniucin johtama demokraattipuolue ja sen vaikutuspiiriin luettu perustuslakituomioistuin haastoivat hallituksen laillisuuden.

Syntyi viikon mittainen hallituskriisi, kunnes tuomioistuin pyörsi kantansa. Kaikki sen tuomarit erosivat, ja Plahotniuc poistui maasta.

Sittemmin Venäjä on syyttänyt häntä huumeiden mittavasta salakuljetuksesta. Plahotniuc on kiistänyt syytökset, kuten myös korruption.

EU-yhteistyö jatkumassa

Ulkomaat ovat suhtautuneet uuteen hallitukseen yksimielisen myönteisesti. Sekä Yhdysvallat että Venäjä ovat ilmaisseet sille tukensa, ja EU on valmis jatkamaan viime vuonna jäädytettyä avustusohjelmaa.

Sandun tavoitteena on, että hallitus toimii koko nelivuotiskauden ajan.

Reuters kuitenkin arvioi, että koalition suosiota ja yhtenäisyyttä testataan jo ensi vuoden presidentinvaaleissa.

EU:n itäinen kumppani

Moldova on vuonna 1991 itsenäistynyt entinen neuvostotasavalta.

Maa sijaitsee Itä-Euroopassa Ukrainan ja Romanian välissä.

Sen väkiluku on noin 3,5 miljoonaa, josta noin viidennes asuu pääkaupunki Chisinăussa.

Maan pinta-ala on 34 000 neliökilometriä eli se on noin kahden Pirkanmaan kokoinen.

Valtio kuuluu EU:n itäiseen kumppanuusohjelmaan. Se on neuvotellut EU:n kanssa muun muassa viisumivapauden.

Moldovaa halkoo Dnestr-joki, jonka itäpuolinen osa on julistautunut itsenäiseksi Transnistrian valtioksi.

Mikään yleisesti tunnustettu valtio ei ole tunnustanut neuvostosymboleja käyttävän Transnistrian itsenäisyyttä.