Kolumnit Uutiset

Monta totuutta Suomen taloudesta

Kansalaiset ovat aiheellisesti ihmeissään ristiriitaisesta debatista, jota Suomen taloudesta käydään.

Kyse on paljolti siitä, mistä näkökulmasta asioita tarkastellaan.

Julkisesta taloudesta keskusteltaessa on puhuttu enimmäkseen valtion ja kuntien nopeasta velkaantumisesta. Velkaantumisvauhti on totta. Valtion velkataakka lisääntyy ensi vuonna viitisen miljardia euroa ja kuntien puolitoista. Julkinen velka on lähes kaksinkertaistunut tämän hallituksen aikana.

Luokituslaitokset ovat kiinnittäneet huomiota nimenomaan velkaantumisvauhtiin, ei velkamäärään sinänsä.

Kun taas tarkastellaan valtiotaloutta kokonaisuutena, eli velkojen ja varojen suhdetta, voidaan perustellusti puhua yhdestä euroalueen vahvimmasta taloudesta, ellei peräti vahvimmasta.

Euroopan maista vain Norjalla ja Luxemburgilla taitavat asiat olla tästä näkövinkkelistä vielä paremmin.

Suomen valtion velka ylittää sadan miljardin euron rajan tänä vuonna. Nettovelka on kuitenkin vain runsaan puolet tästä, kun otetaan huomioon valtion osake- ja muu varallisuus.

Bruttovelasta saadaan nettovelka vähentämällä siitä osake- ja muut sijoitukset. Valtio saakin enemmän korko- ja osinkotuottoja kuin se joutuu maksamaan veloistaan korkoja.

Suomen nettovelka nousee vahvasti plussan puolelle, jos mukaan lasketaan eläkeyhtiöiden noin 150 miljardin euron sijoitukset. Luottoluokituksissa eläkeyhtiöiden sijoitukset otetaan huomioon.

Taantuman oloissa erikoista on ollut se, että kun valtio velkaantuu hurjaa vauhtia, julkisen talouden nettovarallisuus on jopa kasvanut.

EU:n perussopimukseen on määritelty julkisen velan ylärajaksi 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi menee vuoden sisällä tuon rajan yli.

Usein on julkisuudessa peloteltu, että tästä alkavat luottoluokittajien kellot soida. Eivät ala. Lähes kaikki euroalueen maat ovat jo tuon rajan ylittäneet. Saksan velkaprosentti bkt:stä on 80 ja Ranskalla vielä reippaasti enemmän.

Oleellista on se, miltä tulevaisuutemme näyttää. Kykenemmekö pitkällä aikavälillä saamaan taloutemme kasvuun?

Poliitikkojen puheista on saattanut saada sen kuvan, että julkisen talouden remontti ja eläkeuudistus olisivat keskeisiä selviytymisen välineitä.

Ne edesauttavat julkisen talouden kestävyysvajeen kiinni kuromista ja suhteellisen velkaantumisen kääntämistä laskuun.

Julkisen talouden ratkaisuilla ei kuitenkaan luoda tähän maahan yhtään pysyvää työpaikkaa.

Kansantaloutemme menestyksen voi turvata vain vientivetoinen kasvu. Hiipuneiden alojen tilalle pitää löytää uutta tekemistä. Myös kilpailukykyä pitää nostaa.

Molemmissa on pahoja ongelmia. Kallis euro, jalostusasteen lasku ja vajaalla käyvä teollinen kapasiteetti rassaavat kilpailukykyä, ja uuden luominen on vielä pahasti oraalla.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic