Uutiset

Moottorikelkkailijan pahimmat vitsaukset ovat heikot jäät ja alkoholi

Onnettomuus yllättää moottorikelkkailijan tutuissa kotimaisemissa. Petolliseen turvallisuuden tunteeseen tuudittautuu varsinkin kokenut kelkkailija. Erityisen vaaralliseksi osoittautuvat heikot jäät syksyllä ja keväällä.

Viime vuonna kelkkailuonnettomuuksissa kuoli yhdeksän ihmistä. Heistä viisi upposi kelkkoineen heikkoihin jäihin ja hukkui. Neljän kelkkailijan epäillään olleen alkoholin vaikutuksen alaisena turmahetkellä.

Humalassa ajettujen kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on vähentynyt parissa vuosikymmenessä, mutta alkoholi on onnettomuustietoinstituutin OTI:n liikenneturvallisuustutkijan 
Arja Holopaisen mukaan edelleen vuosittain mukana noin puolessa moottorikelkkaturmista.

– Moottorikelkkaturmat sattuvat usein kuljettajalle aivan tutussa ympäristössä, kun otetaan riskejä ja lähdetään heikoille jäille joskus huonoissakin olosuhteissa. Moni viimevuotinen onnettomuus sattui pimeällä tai räntä- tai lumisateessa.

Ohjatulla moottorikelkkasafarilla heikoille jäille ei mennä.

– Alkutalvesta mittaamme jään kantavuuden. Kun vahvaa teräsjäätä on koko reitin alueella vähintään 20 senttiä, voimme aloittaa toiminnan, kertoo Lapin safareiden turvallisuuspäällikkö 
Markku Seurujärvi.

Keväällä jää sulaa ohuemmaksi ja haurastuu, kun virtaukset jään alla voimistuvat. Jää voi näyttää hyvältä, mutta sinne ei ole enää menemistä.

Safarikelkkojen turvallisuutta on parannettu viime vuosina. Rovaniemeläinen kelkkatehdas BRP on kehittänyt sähköisen kaasun, jolla huippunopeus voidaan säätää kuljettajan taitojen mukaan.

Alimmillaan nopeus ei nouse yli 40 kilometriin tunnissa.

Sähköisellä kaasulla varustettu kelkka antaa kokemattoman kuljettajan virheitä anteeksi. Jos kaasun painaa vahingossa pohjaan, kelkka ei nykäise rajusti liikkeelle, vaan vaikutus tulee viiveellä.

Metsäreitillä hankaluuksia on ollut vasemmalle kääntyvässä mutkassa. Kokematon kuski painaa oikealla kädellään vahingossa kaasun pohjaan, kun piti vain työntää ohjaustankoa eteenpäin.

Kun kelkka heilahtaa töyssyn jälkeen, kuski saattaa tarrata ohjaustankoon niin lujasti, että painaa samalla kaasun pohjaan.

Ajovirheet safareilla johtivat aiemmin usein onnettomuuteen. Nyt on selvitty vähemmillä kolhuilla.

Onnettomuuden varalta on myös valmistauduttu. Kun hälytys tulee, pelastuslaitoksen on tehtävä suunnitelma, mitä kautta paikalle pääsee nopeimmin.

Mapitare oy on kehittänyt safareille tilannekuva- ja johtamisjärjestelmän, josta hätäpaikannukset saadaan viiveettömästi pelastuslaitokselle. Järjestelmä on käytössä koko Lapin alueella.

Viime vuonna Lapin Safareilla oli yli 200 000 asiakasta. Luku nousee tänä vuonna.

Reijo Hietala

Päivän lehti

4.6.2020