fbpx
Uutiset

Moraalinen krapula ruusukimpuista ja torkkupeitoista

Synkän syyspäivän kirkastaa, kun nappaa marketin kassalta mukaansa värikkään ruusukimpun, eikä maksa viittä euroa.

Omatunto saa balsamia, koska kimpulla on Reilun kaupan sertifikaatti siitä, että se on lähtömaassaan tuotettu eettisesti ja viljelijöille on maksettu säällinen palkka.

Asia ei silti ole ihan näin yksinkertainen. Kepan eli Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen julkaisemassa Kumppani-lehdessä Silja Ylitalo on tutkinut Reilun kaupan ruusujen suhdetta suomalaisten puutarhojen ruusukauppaan.

Ruusujen kaupallinen kasvatus on lähes loppunut Suomessa sen jälkeen, kun Reilun kaupan ruusut ilmestyivät marketteihin.

Muiden leikkokukkien kasvatus loppui jo 1990-luvulla Suomen liityttyä EU:hun. Ruusubisnes kuitenkin kannatti niukin naukin. Myynnissä on ollut ulkomaisia ruusuja, mutta niihin ei liity Reilun kaupan leimaa, joten suomalaisesta on oltu valmiita maksamaan vähän enemmän.

Silja Ylitalo kritisoi Kumppani-lehdessä Reilun kaupan edistämisyhdistystä siitä, ettei se ole suoraan kertonut suomalaisen ja Reilun kaupan ruusun kilpailevan.

Yhdistys on väittänyt Reilun kaupan kukan korvaavan muuta ulkomaista tuontia. Näin ei ole, vaan ruusujen tuonti on kasvanut Reilun kaupan verran.

Sinänsä siinä ei ole pahaa, mutta kuluttajan pitää tietää, millaisten arvojen välillä valitsee.

 

Reilun kaupan ruusu lähtee kenialaiselta maatilalta 8 sentillä, jonka päälle maksetaan 10 sentin Reilun kaupan lisä.

 Suomalaisessa marketissa kymmenen ruusun kimppu irtoaa noin viidellä eurolla eli yksi ruusu maksaa 50 senttiä. Se ei riitä Suomessa edes tuotantokuluihin.

Kilpailuasetelma on mahdoton, ellei suomalainen kuluttaja halua maksaa ekstraa kotimaisuudesta.

Kenialainen puutarhatyöläinen saa Reilun kaupan tilalla noin 75 euron kuukausipalkkaa. Se on kaksinkertainen minimipalkkaan verrattuna, mutta eri planeetalta suomalaisten palkkojen kanssa.

Lähes kaikki Suomeen tuotavat ruusut tulevat Keniasta. Kuluttuja voi valita, ostaako halparuusun, jonka tuotanto-olosuhteista ei ole tietoa, vai Reilun kaupan ruusun.

 

Ilmaston kannalta olisi parasta jättää ruusut kokonaan ostamatta, sillä kotimaiset kasvatetaan kasvihuoneissa, joiden lämmittäminen ja valaisu vaatii runsaasti energiaa.

 Kenialaisruusut taas lentävät tänne lentokoneella pitkiä matkoja.

Toisaalta jos kaikki jättäisivät ruusut tiskiin, työntekijät jäisivät vaille töitä.

 

Harmittomasta ruusukimpun ostamisesta voi tehdä itselleen ison moraalisen ongelman.

Se on monimutkainen asia, kuten eduskunnan torkkupeitotkin. Ne ovat antaneet töitä joukolle kotimaisia ammattilaisia sen sijaan, että pienet lapsensormet olisivat näpränneet ne jossain Kaukoidässä. Tosin hinta olisi ollut viisi prosenttia suomalaisesta.

Hanna Antila-Andersson

Menot