Uutiset

MTK:n Marttila: Keskustan mandaatti hallitusneuvotteluissa heikko – puoluekokous olisi pitänyt tempaista kokoon muutamassa viikossa

Pääministeri Sipilän hoidettava rahaministerin salkkua syyskuuhun asti.
Yhden päivän kokous olisi riittänyt. Kokous keskelle Suomea ja asialistalle yksi aihe, eli puheenjohtajan valinta. Se olisi ollut siinä. On harmillista, että kokous lykättiin niin pitkälle, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ihmettelee. Keskustan ylimääräinen puoluekokous on määrä pitää vasta syyskuussa. Kuva: Mauri Ratilainen
Yhden päivän kokous olisi riittänyt. Kokous keskelle Suomea ja asialistalle yksi aihe, eli puheenjohtajan valinta. Se olisi ollut siinä. On harmillista, että kokous lykättiin niin pitkälle, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ihmettelee. Keskustan ylimääräinen puoluekokous on määrä pitää vasta syyskuussa. Kuva: Mauri Ratilainen

Maataloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ihmettelee, miksi keskusta järjestää ylimääräisen puoluekokouksen vasta syyskuun 7. päivänä.

Ylimääräiseen kokoukseen jouduttiin, kun puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä kertoi eduskuntavaalien jälkeen, että hän jättää puheenjohtajan tehtävät.

Marttilan mukaan kokous olisi voitu järjestää lyhyimmän kaavan mukaan muutamassa viikossa.

– En nyt osaa ulkoa kaikkia puolueen sääntöjä, mutta olettaisin, että puhumme viikoista, jotta voidaan järjestää ylimääräinen puoluekokous.

Hän korostaa, ettei sen tarvitsisi olla valtava spektaakkeli.

– Yhden päivän kokous olisi riittänyt. Kokous keskelle Suomea ja asialistalle yksi aihe, eli puheenjohtajan valinta. Se olisi ollut siinä. On harmillista, että kokous lykättiin niin pitkälle.

Marttilan mielestä tilanne olisi ollut parempi hallitusneuvotteluissa, jos puheenjohtajalla olisi ollut selkeä ja vahva mandaatti neuvotella asioista.

– Nyt keskustan johdon mandaatti on aika heikko. Se voi olla ongelma hallituksen muodostamiselle.

Antti Rinne (sdp.) käy neuvotteluja neljän muun puolueen kanssa, eli keskustan, vasemmistoliiton, vihreiden ja rkp:n.

– Tuo koalitio ei ollut yllätys, mutta paljon puolueille on yhteensovittamista. En pidä varmana sitä, että tällä porukalla päästään maaliin asti, mutta yritystä tuntuu olevan.

Keskustan mukanaolo ei ole naulattu kovin vahvasti kiinni.

– Olen ymmärtänyt, että keskustan kynnys hypätä ulos Säätytalolta on aika matala. Ryhmäjohtaja Antti Kaikkonen sanoi aiemmin, että keskustan hallitusovi on viitisen senttiä raollaan. Säätytalon ovi on ainakin sen verran auki, että sieltä voidaan tulla pois. Keskustan mukanaolo on kiikun kaakun, mutta sisällöthän ratkaisevat.

Marttila tähdentää, että puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla on mandaatti käydä neuvotteluja.

– Vaikka Kaikkonen on aktiivinen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja, niin hänen mandaattinsa on aika heikko.

Hän näkee myös ongelman Kaikkosen mahdollisessa ministerin salkussa.

– Jos neuvotteluissa päästään maaliin asti, ja puolue saa valtiovarainministerin salkun, niin voiko Kaikkonen ottaa sitä, hän kysyy.

Marttilan mukaan siinä kävisi herkästi niin, että puolueväki ei katsoa kuviota hyvällä silmällä.

– Väki voi miettiä, että taas ovat herrat suhmuroineet keskenään ja antaneet Kaikkoselle ykköspestin. Niinpä väki äänestää puheenjohtajaksi kenet muut tahansa kuin hänet, eli kuka siellä nyt onkaan vastaehdokkaana.

Marttilan veikkaus onkin, ettei Kaikkonen rohkene ottaa ykkössalkkua, eikä kukaan, joka on ehdolla puheenjohtajaksi.

– Jäljelle jää vaihtoehdoksi se, että Sipilä hoitaa salkkua syyskuuhun asti. Muuta kestävää ratkaisua on vaikea kuvitella.

Marttila katsoo, että talouspolitiikan linjojen yhteensovittamisessa on iso haaste neuvotteluissa.

– Säätytalolla on nyt selvitelty ilmiöitä ja maalattu kuvaa ihanne-Suomesta. Valitettavasti budjettirajoitteet ja realismi tulevat vastaan. Kaikkeen ei ole varaa.

Järjestö korostaa uudelta hallitukselta ohjelmaa, joka kohtelee maan eri osia tasapuolisesti.

– EU-politiikasta tuskin tulee ongelmaa. En usko, että hallituksen kanta ainakaan kiristyisi suhteessa unioniin. Perussuomalaiset ja myöhemmin sinisethän vetivät aika tiukkaa linjaa.

Ilmastomuutos on haastava neuvotteluissa.

– Mennäänkö pelkällä ilmastokärjellä, vai otetaanko kestävä kehitys laajemmin mukaan, siinä on iso kysymys. Jos metsien hakkuita ajatellaan vain ilmaston näkökulmasta, niin on iso riski, että talous unohtuu. Hakkuiden rajoittaminen on kaikkein kalleinta ilmastopolitiikkaa. Tästä on olemassa esimerkiksi VTT:n tutkimus.

Hänen mukaansa puolueiden sitoutuminen ilmastomuutoksen torjumiseen on hyvä lähtökohta, mutta mukana pitää olla malttia.

– Muutosta on torjuttava niin, että valitut keinot rasittavat julkista taloutta mahdollisimman vähän. Jos kansantalous on kunnossa, voimme tehdä hyvää ilmastopolitiikkaa. Jos se tuhotaan, ei täällä tehdä enää mitään ilmastopolitiikkaa.

MTK toivoo, että hallitus kirjaisi metsien kasvusta pitkän linjan ohjelma. Nykyisestä noin 110 miljoonan kuution vuosittaisesta kasvusta metsien kasvu voidaan nostaa 150 miljoonaan kuution 30 vuoden kuluessa. Tästäkin on tutkittua tietoa.

– Se johtaisi siihen, että hiilinielut kasvaisivat ja samalla voitaisiin käyttää enemmän puuta.

Ohjelma olisi saatava myös puurakentamiseen.

– Hallituksen pitäisi laittaa iso vaihde silmään. Ohjelmassa voitaisiin määritellä, että vaikkapa 20 prosenttia kerrostalojen uudisrakentamisesta olisi puurakentamista.

Puheenjohtaja arvelee, että kaikilla puolueilla on aika hyvä tilannekuva siitä, millainen taloustilanne tiloilla on.

– Nyt pitäisi löytää tahtotila siitä, että varmistetaan kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus.

Ja vielä löytyy yksi aihe eli maatalouden lannankäyttö. Marttilan mukaan vesiensuojelussa järjestö on joutunut korjaamaan faktoja useaan kertaan.

– Kukaan ei kiistä, etteikö vesien suojelun eteen olisi tehty valtavasti töitä. Fosforin käyttö on ajettu vähiin.

Karjatalous on keskittynyt läntiseen Suomeen. – Kaikki myös tietävät, mitä voidaan tehdä ja vastaus on biokaasu. Siksi tarvitsemme hallitukselta järeän biokaasuohjelman.