Uutiset

MTK:n metsäjohtaja kehuu hallituksen metsityssuunnitelmaa: "Kompensoisi 10 000 metsähehtaarin vuosittaisen häviämisen"

Metsäjohtaja Juha Hakkarainen pitää hallituksen suunnittelemaa metsitysohjelmaa toimivana. Suomessa on paljon käytöstä poistettuja alueita, jotka voisi metsittää ja lisätä näin hiilinieluja. Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall on samaa mieltä, mutta korostaa tarkkuutta alueiden valinnassa. Niityt eivät saa hävitä.
MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen sanoo, että huoli hakkuista on kääntynyt päälaelleen neljässä vuodessa. Vasta oltiin huolissaan siitä, saako metsäteollisuus puuta riittävästi. Nyt hakkuita tuntuu olevan ilmastotavoitteiden kannalta liikaa.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton metsäjohtaja Juha Hakkarainen luki tyytyväisenä Lännen Median haastattelua, jossa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi hallituksen suunnittelemasta laajasta lisämetsitysohjelmasta.

Hakkaraisen mukaan Suomesta häviää vuosittain 10 000–11 000 hehtaaria metsiä turvetuotannon, rakentamisen ja pellonraivaamisen takia. Kansainvälinen ilmastosopimus tuo meille sanktioita miinusmerkistä, jonka Hakkarainen uskoo korjaantuvan metsitysohjelmalla.

– Meillä on paljon alueita, jotka voi metsittää järkevästi niin, ettei se ole pois muulta tuotannolta. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa on peltoja, jotka ovat viljelyyn liian pieniä ja kaukana, Hakkarainen sanoo.

Hän uskoo, että muualtakin löytyy Sipilän kuvaamia käytöstä poistettuja turvesoita ja vajaakäytössä olevia peltoja, mutta viljellyistä pelloista voi helposti tulla kiistaa ja vastakkainasettelua. Sipilä on luvannut, että niiden metsittäminen korvattaisiin viljelijöille.

– Pellot ovat herkkä asia. Niistä pitäisi tehdä päätöksiä fiksusti ja oikeassa paikassa, Hakkarainen sanoo.

– Mahdollinen metsittäminen ei saa aiheuttaa ongelmia ruuantuotannolle ja maataloudelle. Olennaista siis on, mitä metsitetään.

Hakkaraisen mukaan kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutosta vastaan on taisteltava ja se aiheuttaa kuluja. Erilaisten alueiden metsittämisestä MTK:lla on olemassa valmiit kustannuslaskelmat.

Luonnonsuojeluliitto: Ei voi perustella hakkuumääriä

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvallin mielestä on sinänsä hyvä ajatus, että muusta käytöstä poistettuja alueita metsitettäisiin. Metsät sitoisivat vähitellen lisää hiiltä, vaikka vaikutus onkin hidas.

Lundvall sanoo kuitenkin, että lisämetsittämisellä ei voi perustella nykyisiä korkeita hakkuumääriä. Hakkuita pitäisi rajoittaa ja säästää vanhoja metsiä. Vanhojen turvesoiden metsitys on myös hyväksi, jos ei avata uusia turvetuotantoalueita.

Myös Lundvall korostaa, että peltoja metsitettäessä pitää olla tarkkana.

– Seassa on paljon niittyjä, joita ei saa hävittää. Esimerkiksi itselläni on neljä hehtaaria maata, jolla on vanhoja peltoja ja niiden vieressä niittyjä. Niityillä on monimuotoista kasvillisuutta, joka tuhoutuisi metsityksessä.

MTK:n mukaan vaikutus alkaisi jollain lailla heti

MTK:n Hakkaraisen mukaan uusien istutettujen metsien vaikutus hiilinieluina alkaisi jollain lailla heti, mutta 10–20 vuoden päästä metsät sitoisivat hiiltä jo kunnolla. Kasvu kiihtyy 40–50 vuotta.

– Myös poliittisesta vinkkelistä vaikutus alkaisi heti, kun tulisi lisää metsäpinta-alaa, Hakkarainen sanoo viitaten ilmastosopimuksen määräämiin tavoitteisiin.

Hakkarainen kertoo, että uusien laskelmien mukaan hiilinielumme ovat kehittyneet positiivisemmin kuin edellisten, vuoden 2016 laskelmien mukaan. Uusia lukuja esiteltiin eduskunnassa viime viikolla.

Nyt hakkuut ovat vuositasolla 72 miljoonaa kuutiota. Hakkaraisen mukaan uudet laskelmat osoittavat, ettei tavoitellulla 80 miljoonan kuution tasollakaan pitäisi tulla ongelmia.

– Tietysti on huolehdittava hiilinielujen lisäksi aktiivisesta päästöjen vähentämisestä. Ei voi ajatella, että metsityksen ansiosta päästöihin voisi suhtautua passiivisesti, Hakkarainen korostaa.

Suomessa on Hakkaraisen mielestä tehty oikeita asioita viimeisten 50 vuoden aikana: metsien kasvu on kaksinkertaistunut ja puusto 1,7-kertaistunut.

Tavoitteiden on oltava pitkäjänteisiä, kun kierto metsätaloudessa on 60–80 vuotta ja teollisuudessa 30–60 vuotta. Viime vuosina muutokset ovat kuitenkin olleet nopeita.

– Neljässä vuodessa huoli hakkuista on kääntynyt päälaelleen. Neljä vuotta sitten oltiin huolissaan metsäteollisuuden pärjäämisestä ja siitä, saadaanko puuta riittävästl. Nyt hakkuita tuntuu olevan liikaa, Hakkarainen sanoo.