Muistisairaus ei ole maailmanloppu

Jos et muista kaikkien kohtaamisiesi ihmisten nimiä tai unohdat jonkun ostoksen, Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen muistiasiantuntija Tuula Suokkaan mielestä se ei vielä ole huolestuttavaa.

– Erityisesti työikäisillä muisti pätkii arkikiireiden ja stressin heikentäessä tarkkaavaisuutta. Myös unenpuute, verenpaineen ja verensokerin heilahtelut vaikuttavat muistiin. Työmuisti on herkkä häiriintymään. Uni on muistinkin kannalta tärkeä asia. Ihanteellinen vuorokausirytmi olisi 8 tuntia unta, 8 työtä ja 8 tuntia vapaa-aikaa. Sitten vielä verenpaine kuntoon ja ulkoilua, Suokas kertaa muistin kannalta terveellisiä elintapoja.

Jos muistin ongelmat jatkuvat pitkään ja alkavat haitata elämää, asia pitää toki tutkia.

Tuula Suokas luettelee joitakin hälyttäviä oireita, joiden ilmaantuessa kannattaa hakeutua tutkimuksiin: arkitoiminnot eivät suju, monimutkaisia ruokia ei enää synny (jos niitä on aikaisemmin tullut tehtyä), tulee ongelmia autoillessa, henkilö ei yhtäkkiä tiedäkään, minne on menossa. Persoonallisuus saattaa muuttua, aiemmin sosiaalinen ihminen alkaa eristäytyä. Yleensä lähipiiri alkaa ensimmäisenä huomautella, että etkö tuota enää muista.

Muistisairaus voi

alkaa jo työiässä

Suomessa noin 7 000 työikäistä sairastaa muistisairautta. Kanta-Hämeessä heitä on parisataa.

Kanta-Hämeen Muistiyhdistys perustettiin 1993. Sen kattojärjestö Muistiliitto on muutamaa vuotta aiemmin perustettu potilas- ja omaisjärjestö. Paikallisia muistiyhdistyksiä Suomessa on 44.

– Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksessä on 250 jäsentä, myös omaisia ja lisäksi joitakin yhdistysjäseniä. Jäsenmaksu on 15 euroa ja lisäksi Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaamme, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jan Lehtonen.

– Yhdistyksemme toiminnan kannalta on muutamia vaikeita vuosia takana, olemme olleet vedenjakajalla, mutta nyt meillä on vuoden verran toiminut uusi, hyvä 7-jäseninen hallitus, johon sekä rahoittajamme RAY että yhdistyksen työntekijät ovat tyytyväisiä, Lehtonen mainitsee.

– Kanta-Hämeen Muistiyhdistys on tullut kuuluisaksi Kotimiespalveluprojektista. Se käsitti kotiin annettavia palveluja muistisairaille. Meillä on vuosien aikana ollut paljon erilaisia projekteja, joiden tarkoituksena on ollut kuntouttaa ja helpottaa muistisairaiden elämää, Lehtonen kuvaa yhdistyksen toimintaa.

Vapaaehtoisia

kaivataan

– Yhdistyksenä meillä on ongelmana se, että suuri osa jäsenistöä on muistisairaita, hehän eivät pysty toimimaan yhdistyksessä vaan odottavat että joku järjestää palveluja ja toimintoja. Niinpä haemmekin vapaaehtoistoimijoita mukaan ryhmiin ja viriketoimintoihin, ulkoiluttamiseen ja esimerkiksi teatterikäynneissä avustamisiin, Tuula Suokas mainitsee.

– Vapaaehtoiset ovat tavallisilla taidoilla varustettuja ihmisiä. Ikärajoitteita ei ole muuten, mutta tässä työssä ollaan muistisairauden kanssa tekemisissä, joten vapaaehtoisen täytyy olla täysi-ikäinen. Ihmiset saattavat olla arkoja tulemaan mukaan vastuun pelossa, mutta sitä ei tarvitse pelätä, sillä vastuu on meillä ja annamme koulutusta vapaaehtoisille, Suokas vakuuttaa.

Apuvälineet

helpottavat

Omaishoitajien työn helpottamiseksi on viime aikoina kiinnitetty erityishuomiota apuvälineisiin. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys on yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa tekemässä pysyvää apuvälinenäyttelyä. Tavallisin apuväline on seinään pistettävä yövalo. On myös lääkemuistuttaja, joka pirahtaa, kun on lääkkeenottoaika. Yksi apuväline on hälyttävä ovimatto. Jos muistisairas astuu siihen, matto hälyttää. Muistiliiton kotisivuilla www.muistiliitto.fi esitellään eri huoneiden apuvälineitä.

– Apuvälineitä kannattaa kokeilla ja käyttää rohkeasti kotonakin. Ne tukevat omaishoitajan raskasta hoitotyötä ja lisäävät rauhallisia öitä, kun ei tarvitse vahtia milloin ovi käy ja muistisairas livahtaa ulos. Monesti apuväline antaa muistisairaalle mahdollisuuden olla pitempään kotihoidossa ja siirtää siis laitoshoidon tarvetta, puheenjohtaja Lehtonen mainitsee.

Muistiasiantuntija Tuula Suokas antaa ohjeeksi muistisairauden sattuessa omalle kohdalle: älä lopeta elämistä vaan jatka normaalisti elämää eteenpäin. Toimi ajoissa! Jos diagnoosi selviää varhaisessa vaiheessa, lääkityksellä pystytään hidastamaan sairauden edistymistä ja voi elää lähes normaalia elämää. Muistisairaus ei ole maailmanloppu.

Tietoluuri palvelee, jos haluat tietoa aivoterveydestä, muistista, muistihäiriöistä, kuntoutuksesta tai arjen ongelmista. Numeroihin 040 5739213 ja 040 4510807 voi soittaa vaikka nimettömänä.

Muistitietoa löytyy myös osoitteista info@muistiaina.fi ja www.muistiaina.fi

Päivän lehti

27.5.2020