Uutiset

Muistisairaus ei ole maailmanloppu

Nurinkurista, mutta totta: Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti käy antamassa terveydenhuollon ammattilaisille koulutusta muistisairauksista.

Hoitajat eivät välttämättä ole edes opiskeluaikoinaan perehtyneet muistisairauksiin, elleivät sitten ole erikoistuneet juuri vanhustenhoitoon.

Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen alla toimivan Muistiluotsin projektipäällikkö Pirkko Lehtonen kertoo käyneensä useissa hoitokodeissa puhumassa aiheesta. Lehtonen kouluttaa lisäksi esimerkiksi taksikuskeja kohtaamaan muistisairaan asiakkaan.

Muistiluotsin tärkein tehtävä onkin toimia tiedonjakajana. Tietoa jaetaan ammattilaisille, erilaisille järjestöille, muistisairaille itselleen, mutta myös heidän läheisilleen.

Samalla yritetään tehdä asennekasvatusta, sillä muistisairausdiagnoosin ei tarvitse olla maailmanloppu.

-Vaikka ihminen saa muistisairausdiagnoosin, voi arkea jatkaa ja sitä pitääkin jatkaa, painottaa Tuula Suokas, Muistiluotsin toinen työntekijä.

Apuvälineistä ei tiedetä

Muistiluotsi on ottanut yhdeksi tärkeäksi tehtäväkseen myös apuvälineitä koskevan tiedon jakamisen.

-Muistisairaille tarkoitettuja apuvälineitä on nykyään saatavilla paljon. Apuvälineiden käytön estää vain se, että niistä ei tiedetä tarpeeksi, Lehtonen toteaa.

Tekniikan ansiosta apuvälineet ovat kehittyneet, mutta toisaalta niiden on ollut pakkokin kehittyä, sillä myös muistisairaat halutaan hoitaa mahdollisimman pitkään kotona.

Satelliittipaikannusta hyödyntämällä voidaan löytää esimerkiksi yömyöhällä pakkaseen harhailemaan lähtenyt vanhus. Vastaanotin voi olla esimerkiksi rannekkeessa tai vaikkapa vaatteiden sisään ommeltuna.

Hälyttävä ovimatto puolestaan voi tuoda helpotusta omaishoitajan elämään, sillä matto herättää, jos joku astuu sen päälle esimerkiksi yöllä ulos pyrkiessään.

Muistisairaille tarkoitettuun puhelimeen taas voi ohjelmoida esimerkiksi lääkkeidenottoajat, aamuherätyksen tai vaikka yksinkertaisia ohjeita, kuten ”pue päällesi”.

Jatkorahoitusta haetaan

Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen alla on toiminut Muistiluotsin ohella toinenkin RAY:n rahoittama projekti, Valu nimeltään. Nyt jo päättyneeseen Valu-projektiin liittyneet epäselvyydet ovat heittäneet varjon myös Muistiluotsin ylle.

Pirkko Lehtosen mukaan jäsenet sekä toiminnassa muutoin mukana olleet ovat olleet epätietoisia siitä, miten Muistiluotsin käy.

Lehtosen mukaan Muistiluotsille on haettu jatkorahoitusta, eikä yhdistyksen tai Lehtosen tiedossa ole mitään, mikä rahoituksen saamisen voisi kariuttaa. RAY:n päätös rahoituksesta tulee 15.12.

Muistiluotsi on valtakunnallinen projekti, ja maassa toimii tällä hetkellä kaikkiaan 19 luotsia. (HäSa)