Kolumnit Uutiset

Muistojen kultamaassakin on rajoja

Museoviraston Kuvakokoelmat avasi tammikuussa yli 100 000 vanhaa valokuvaa vapaasti käytettäväksi Finna-palvelun kautta. Kuvia näkyi heti Facebookin muisteluryhmissä, myös paikallisessa Kuvia menneiden vuosikymmenten Hämeenlinnasta -ryhmässä.

Museoviraston kuvat ovat pääsääntöisesti käytettävissä niin, että niitä voi julkaista vapaasti uudelleen kuvaajan ja kuvalähteen mainiten. Kuka tahansa voi siis käyttää näitä kuvia lähes mihin tahansa. Kuvia voi esimerkiksi julkaista omilla verkkosivuilla.

Vanhoista valokuvista kiinnostuneet eivät sentään kaataneet Finna-palvelua, kuten kävi muutama vuosi sitten SA-kuva-arkistolle. Puolustusvoimien kuvakeskus julkaisi 170 000 sodanaikaista SA-valokuvaa vuonna 2013 ja ryntäys sähköiseen arkistoon oli valtava.

Vapaasti käytettävissä olevia kuva-aarteita jakavat verkossa myös jotkut museot. Gallen-Kallelan Museo esimerkiksi on antanut vapaaseen käyttöön noin 400 taiteilija Akseli Gallen-Kallelan ottamaa valokuvaa.

Vanhat valokuvat ja niiden jakaminen sosiaalisessa mediassa ovat villiinnyttäneet meidät keski-ikäiset. Facebookin muisteluryhmät pursuavat kotitaloja, kylänraitteja, maisemia, kouluja, kauppoja ja lapsuudenystäviä.

Ryhmissä kuvat ja tekstit leviävät laajemmalle kuin yksittäisen ihmisen omilla kotisivuilla tai omalla Facebook-seinällä. Kun kuva on muiden nähtävillä, niin kyse ei ole enää yksityisestä käytöstä. Tekijänoikeutta pilkulleen lukien kyseessä on teoksen välittäminen yleisölle ja siihen tarvitaan oikeudenhaltijan lupa.

Tekijänoikeuslaki jakaa valokuvat kahteen ryhmään: valokuviin ja valokuvateoksiin. Laki suojaa niin minun kotona näppäämääni tilannekuvaa kuin valokuvaajan otosta.

Käyttöoikeuden saamiseksi käyttäjän tulee saada lupa tekijältä, valokuvaajalta tai näiden oikeudenhaltijoilta.

Valokuvan suoja-aika on lyhyempi kuin valokuvateoksen. Valokuvateoksen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvan ottamisvuodesta. Tekijänoikeuslain mukaan valokuvat eivät kuitenkaan saa suojaa, jos ne on julkistettu ennen vuotta 1966.

Valokuvien avulla muisteleminen on hauskaa ja helppoa, mutta kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa ei ole aivan villiä ja vapaata.

Tekijänoikeuksiin voi jokainen perehtyä, sillä tietoa löytyy vaikkapa internetistä yhtä helposti kuin niitä kiinnostavia valokuvia.

Ja toisenkin lain pykäliä kannattaisi kurkistaa ennen kuin jakaa nuoruusmuistonsa julkisesti verkossa. Valokuvien julkaisemiseen internetissä sovelletaan henkilötietolain säännöksiä. Ennen kuvan julkaisua on varminta kysyä lupa kuvassa olevilta henkilöiltä. Ja muistaa kertoa kuvan ottajan nimi.

Päivän lehti

7.6.2020