Uutiset

Muotimaailman hyvät, pahat ja kapinalliset erottuvat

Muotisuunnittelija Riina Salmi, 33, porhaltaa hengästyneenä sisään helsinkiläiseen kivijalkapuotiin, jonka kellarissa on hänen työhuoneensa. Viiden suunnittelijan yhteinen myymälä avataan keväällä.
 
Riina Salmi on tapaamisesta tunnin verran myöhässä. Hän on nukkunut koiranunta myrskyävällä merellä, käpertyneenä aikataulustaan pahasti myöhästyneen ruotsinlaivan hyttiin.
 
– Luulin, että kuolen sinne!
 
Salmen sisääntulo on yhtä dramaattinen kuin hänen suunnittelemansa vaatteet, punk-henkiset kommandopipot, nappanahkalippikset ja revityt, riekalaisilta näyttävät paidat.
 
Salmi on nuorisomuodin kapinallinen. Hänen vaatteensa tuoksuvat vaihtoehtokulttuureiden anarkismilta. Niitä himoitsevat ruotsalaisten massavaateketjujen päälle sylkevät vihaiset teinit.
 
Salmi tunnustaa, ettei hänen tuotemerkillään Burlesque Tsunamilla ole markkinointibudjettia. Hän uskoo, että tuotteet huomataan internetin ihmemaasta muutenkin.
 
– Erotun omalla meiningilläni. Kommandopipoista moni on sanonut, että tulet tekemään ihan sairaasti rahaa niillä, Salmi hymähtää.
 
Samaan hengenvetoon hän myöntää, etteivät päähineet ole olleet mikään kultakaivos. Kohderyhmä ei kylve rahassa.
 
– Kaverini sanoi minulle, että minun pitäisi lähteä myymään kommandopipojani Japaniin. Sanoin, että en aio tehdä asialle mitään, koska Japani tulee luokseni muutenkin, Salmi nauraa.
 
Syksyllä ennustus yllättäen toteutui. Japanilainen verkkokauppa huomasi pipot ja lippikset netissä ja otti ne myyntiinsä.
 
– Jouduin vähän selittelemään, ettei tuotemerkkini tsunami-sana liity mitenkään onnettomuuteen. Se tarkoittaa rakkauden tsunamia. Vähän niin kuin uusi Coca-cola.
 
Salaa Salmi oli riemuissaan.
 
Muotisuunnittelija Irene Kostas, 30, henkäisee ihastuneena. Helsinkiläisen design-myymälän myyjä on juuri kertonut hänelle, että hänen suunnittelemansa  merinovillapäähineet on loppuunmyyty.
Päähineitä eivät osta tyhjätaskut. Niistä pulitetaan kolminumeroisia summia.
 
Kostas on nuoren suomalaisen muodin uusi, kuuma nimi. Hän on kreikkalaissuomalainen suunnittelija, jonka ura on lähtenyt satumaiseen, ennalta-arvaamattomaan nousukiitoon.
 
Kostasin äkkimenestyksessä on jotain mystistä. Yhtäkkiä, samalla punaisella sekunnilla, hänet huomaavat kaikki. Avantgardistinen amerikkalainen Opening Ceremony -myymälä on ottanut hänen tuotteitaan myyntiin, ja hänestä on kirjoitettu New York Timesissa ja Voguessa.
 
Hiljattain Kostasin merinolampaan nahasta käsityönä tehtyjä päähineitä esiteltiin New Yorkin muotiviikoilla. 
 
Lyhyellä varoitusajalla tullut kutsu aiheutti hässäkän.
 
– Hattuja piti tehdä lisää yötä myöten. Kivaa! Kansainvälisille markkinoille olen alun perinkin tähdännyt.
 
Pian Kostasin Onar-tuotemerkin mallistoa esitellään myös Pariisin muotiviikoilla. Mikä hänessä kiinnostaa?
 
– Luulen, että se on yhdistelmä Lähi-idän estetiikkaa ja pohjoismaista puhtautta, Kostas ehdottaa ujosti.
 
Kostas myöntää tuntevansa tarvetta pysytellä etäällä muodin metropolien hyörinästä.
 
– Muodin maailma on tosi kova, hektinen ja armoton. Minulle on tärkeää säilyttää etäisyys siihen. Vietän paljon aikaa itsekseni, enkä koko ajan seuraa muotia.
 
Muotialalla kymmenen vuotta on pieni iäisyys. Kymmenen vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan Irene Kostasista ja Riina Salmesta.
 
Kymmenen vuoden kuluttua Iisa Routti, 23, on heidän ikäisensä. Onko modistiksi pian valmistuva, mallintöitä tekevä nuori suunnittelija tulevaisuuden kuuma nimi?
 
– Ihmiset huomaavat kyllä, jos tuote on hyvä. Silloin alkaa tapahtua, Routti uskoo.
 
Toistaiseksi hän on tyytyväinen siihen, että sai hattujaan myyntiin helsinkiläiseen muotiliikkeeseen. (LM-HäSa)
 

Skandimuoti puree kovimmin Aasiassa

Nuoret suomalaiset muotisuunnittelijat ovat maailmalla kovassa nousussa. Heidät tunnetaan niin sanotusta scandi cool -tyylistään, jonka tunnistaa pelkistetyistä linjoista ja voimakkaista väreistä.
 
Muotiorganisaatio Pre Helsinki auttaa nuoria suunnittelijoita saamaan kansainvälistä näkyvyyttä viemällä heitä esimerkiksi Pariisin muotiviikoille.
 
– Nuoret suomalaiset erottuvat muista pohjoismaisista suunnittelijoista selkeällä muotokielellään ja korkeatasoisella taiteellisella osaamisellaan. He ovat rohkeita ja radikaaleja, toisin kuin isot muotitalot, jotka joutuvat olemaan melko konservatiivisia, Pre Helsingin viestintäpäällikkö Martta Louekari sanoo.
 
Tämän hetken kuumia nimiä ovat esimerkiksi Satu Maaranen ja Daniel Palillo, joiden mallistot ovat kansainvälisesti tunnettuja. Myös Irene Kostasista kuullaan Louekarin mukaan vielä.
 
Palillo tunnetaan paremmin Aasiassa kuin Suomessa. Hänen muotinsa vetoaa rikkaisiin, joilla on jo kaikkea.
 
– Skandimuoti on Aasiassa ja Kiinassa älyttömän kovassa nosteessa. Uudella keskiluokalla on varaa ostaa luksusta. Kuluttajien eturintamalle nekin ovat massatuotteita. He etsivät pieniä brändejä ja jotakin erilaista, millä erottautua, Louekari toteaa.
 
Muotikriitikot väittävät, että scandi cool -buumi on menossa Euroopassa ohitse. Tyyli jakaa mielipiteitä, muotimarkkinoinnin nuori ammattilainen Rosana Lindfors, 23, myöntää:
 
– Joillakin tuotemerkeillä ongelmana on liian patrioottinen suhtautuminen Suomen luontoon ja kaikkeen, mikä siihen liittyy. Joko se uppoaa ulkomailla, tai siihen ei pystytä samastumaan.
 
Suomalaissuunnittelijoita on kritisoitu siitä, etteivät he osaa markkinoida tuotteitaan.
 
Helsinkiläisessä muodin pr-toimistossa työskentelevä, ulkomailla 15 vuotta asunut Lindfors on huomannut ilmiön. 
 
Lindfors valmistui vastikään alalle University for the creative arts -yliopistosta (UCA) Epsomista Britanniasta.
 
– Suomalaiset ovat huonoja brändäämään itseään verrattuna esimerkiksi ruotsalaisiin. Se tuntuu ihan käsittämättömältä, Lindfors sanoo.
 
Louekari myöntää ongelman, mutta ei pidä sitä ratkaisevana menestyksen esteenä.
 
– Kyllä varmasti näin on. Ruotsalaisilla on parempi brändäyskoneisto kuin meillä. Ei kaikkien tarvitse olla niin kuin ruotsalaiset. Kyllä sana leviää, Louekari uskoo.
 
Menestysbrändit Acne ja ja Filippa K. ovat malliesimerkkejä ruotsalaisesta tuotteistamisesta.
 
– Suomessa on samanlaisia brändejä, esimerkiksi Samu-Jussi Kosken Samuji. Meillä keihäänkärki on taiteellisessa osaamisessa.
 
Aloittelevalla vaatesuunnittelijalla on edessään pitkä tie. Odotukset suositusta alasta ovat ammattilaisten mukaan usein epärealistisia.
 
– Muotialalle on kova tunku. Moni kuvittelee, että alassa on glamouria ja pääsee hengailemaan mukavien tyyppien kanssa, Lindfors toteaa.
 
Työpaikat ovat harvassa, ja ankaraa kilpailua käydään jopa harjoittelupaikoista. Niiden palkoilla tulevat tähtisuunnittelijat eivät maksa vuokriaan. Moni pettyy.
 
– Moni kokee, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä omaa juttua yrittäjänä. Yhä useampi lähtee ulkomaille. Britteihin on muuttanut paljon suomalaisia nuoria. Pohjoismaiset työntekijät ovat siellä suosiossa, Lindfors vakuuttaa.

 

Asiasanat