Uutiset

Muovidumppaus EU:sta Aasiaan loppuu – Muovijätteen vienti tiukkenee myös unionin sisällä

Komission asetusmuutos astui voimaan vuoden vaihtuessa. OECD-maiden ulkopuolelle saa viedä enää puhdasta ja lajiteltua muovia.
Paikalliset ihmiset lajittelevat jätteitä tuontimuovin kaatopaikalla Indonesian Mojokertossa. Kaakkois-Aasia on ollut EU:stä lähtevän muovijätteen tärkeimpiä päätepysäkkejä. Kuva: FULLY HANDOKO
Paikalliset ihmiset lajittelevat jätteitä tuontimuovin kaatopaikalla Indonesian Mojokertossa. Kaakkois-Aasia on ollut EU:stä lähtevän muovijätteen tärkeimpiä päätepysäkkejä. Kuva: FULLY HANDOKO

Muovijätteen dumppaus Euroopasta niin sanottuun köyhään etelään on tullut tiensä päähän.

EU:sta ei enää saa viedä sekalaista muovijätettä esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan, jossa jäte päätyy usein puutteellisen lainsäädännön, valvonnan tai tekniikan vuoksi huonolaatuiseen polttoon ja pahimmillaan valtameriin.

Tulppa muovidumppaukselle tuli EU-komission asetuksella, joka astui voimaan 1.1.2021.

Lajittelemattomalle täyskielto kolmansiin maihin

Virallisesti täysi vientikielto koskee ”vaikeasti kierrätettävän” sekä vaarallisen muovijätteen vientiä OECD-maiden ulkopuolelle. Käytännössä on pitkälti kyse sekalaisesta eli syystä tai toisesta lajittelemattomasta muovijätteestä.

– Vaarallisen jätteen vientikielto EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle on ollut voimassa jo aiemmin, ja se koskee myös vaarallisen muovijätteen vientiä, kertoo erityisasiantuntija Marja-Riitta Korhonen ympäristöministeriöstä.

Kierrätystä varten lajiteltua, lähes puhdasta muovia voidaan edelleen viedä myös kehittyviin maihin. Viennissä on kuitenkin selvitettävä mahdollisen jätesiirtoluvan tarve sekä vastaanottavan maan menettely kyseisen jätteen tuonnille.

Lupavaatimus laajeni myös EU:n sisällä

Linja tiukkenee myös muovijätteen viennissä EU-maiden välillä tai niistä toiseen OECD-maahan.

Ilman jätesiirtolupaa saa viedä ainoastaan sellaista muovijätettä, joka luokitellaan niin sanottuihin vihreisiin jätteisiin. Sen kriteerejä on muovin kohdalla muutettu.

Aiemmin vihreän muovijätteen seassa sallittiin pieniä määriä epäpuhtauksia. Nyt kelpaa ainoastaan erittäin puhdas ja lajiteltu muovijäte.

Kokonaisuudella on merkitystä myös suomalaisyrityksille.

– Yritykset joutuvat nyt selvittämään jätemuovinsa koostumuksen tarkemmin ja mahdollisesti hakemaan sen vientiin tai tuontiin jätesiirtoluvan, Korhonen summaa.

Suomesta suurin osa Latviaan ja Saksaan

Muoviteollisuus ry.:n toimitusjohtaja Vesa Kärhän mukaan etujärjestön kanta jätedumppaukseen on selvä.

– Minkään käsittelemättömän jätteen vienti kaukomaille ei ole oikein, hän sanoo.

– Muovitkin pitää käsitellä asianmukaisesti ja vastuullisesti lähellä syntypaikkaa, mieluiten syntymaassaan, kuten Suomessa on pitkälti tehty.

Suomessa syntyvän muovijätteen kokonaismäärästä ei ole tilastoja. Tarkimmin tiedetään markkinoille tulevien muovipakkausten määrä, joka on noin 130 000 tonnia vuodessa.

Edellisvuonna maasta vietiin Kärhän mukaan muovijätettä rajan yli noin 15 000 tonnia. Kotimaassa kierrätettiin noin 50 000 tonnia.

– Aivan kaikille muoveille ei ole täällä kierrätyskapasiteettia tai erikoistumista, jolloin ne lajitellaan täällä ja tiukan lupaprosessin mukaan voidaan viedä pääosin muihin EU-maihin.

Suurimpia vastaanottajamaita ovat Latvia ja Saksa.

Tullin tilastojen mukaan suoraan EU:n ulkopuolelle vietiin noin 3 700 tonnia muovijätettä vuonna 2019. Jäte päätyi pääosin Aasiaan.

Onko muovi jäte vai raaka-aine?

Vientimääräysten tiukentaminen lisää painetta kehittää muovijätteen hyödyntämistä EU:n sisällä. Marja-Riitta Korhonen uskoo, että kierrätyskapasiteetti tulee kasvamaan.

– Uudet säännöt antavat selvän viestin siitä, että vastaamme EU:ssa itse tuottamastamme jätteestä, painotti ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius komission tiedotteessa joulun alla.

Muoviteollisuuden Kärhän mukaan kierrätyksen jarruna EU:ssa on muovijätteen määrittely. Teollisuuden mielestä puhdas ja lajiteltu muovi tulisi luokitella normaaliksi raaka-aineeksi ja säädellä sen mukaisesti.

– Muovin jätestatuksen päättymispistettä ei vuosien yrityksenkään jälkeen ole saatu EU:ssa määriteltyä. Se on jarruttanut muun muassa kemiallisen kierrätyksen isojen jalostamojen rakentamista maailmalla.

Suomessa Kärhän näkee uhkana ensi kesänä voimaan tulevan jätelain. Se saattaa johtaa muoviin keskittyneen tuottajayhteisön lakkauttamiseen ja kierrätysinvestointien hiipumiseen.

Mikromuovista kiertotalouteen

Vuodenvaihteessa voimaan astuneissa määräyksissä on pykälätasolla kyse muutoksesta vuoden 2006 jätteensiirtoasetukseen. Tällä toteutetaan kansainvälistä jätteiden siirtoa koskevaan Baselin sopimukseen vuonna 2019 tehtyjä muutoksia.

Tiukentuvat linjaukset ovat osa pitkän tähtäimen tavoitetta estää muovin päätyminen ympäristöön. Erityisen suuri ongelma se on maissa, joissa asiaa valvotaan heikosti tai ei lainkaan.

Muovi on erityisen suuri ongelma merissä niin eläinten elimistöön päätyvinä isompina kappaleina kuin mikroskooppisena mikromuovinakin. Eri muovilaatujen mukana ympäristöön ja eliöstöön kertyy myös erilaisia haitta-aineita.

Kyse on myös muutoksista EU:n omaan toimintaan.

– Tämä on tärkeä virstanpylväs muovisaastumisen vastaisessa taistelussa, muutoksessa kohti kiertotaloutta ja vihreän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa, Sinkevičius toteaa.

Muovijäte EU:ssa

EU-alueella syntyy vuosittain noin 26 miljoonaa tonnia muovijätettä.

Vuonna 2018 tästä kierrätettiin alle kolmasosa.

Tuoreempaa tilastoa ei ole, mutta osuus lienee kasvanut parissa vuodessa ainakin jonkin verran.

Komission mukaan EU:sta vietiin unionin ulkopuolelle 1,5 miljoonaa tonnia muovijätettä vuonna 2019.

Suurin osa viedystä muovijätteestä päätyi Turkkiin sekä Kaakkois-Aasiaan, kuten Malesiaan, Indonesiaan, Vietnamiin ja Intiaan.

Kiinan osuus muovijätteen viennistä oli vielä muutama vuosi sitten noin puolet.

Sittemmin määrä on romahtanut, sillä maa asetti tiukkoja rajoituksia jätteen tuontiin vuonna 2018.

Menot