Uutiset

Muovista urheilukulttuuria

Bayern Münchenin porskuttaessa tutusti kotimaisilla ja kansainvälisillä kentillä Saksan jalkapallossa muhii uusi menestystarina. Hertha Berlinin paluu Bundesligan huipulle monien vaikeiden vuosien jälkeen on merkille pantavaa, mutta nyt tuulee vihdoin entisen Itä-Saksan alueelta. Kyse on seurasta, joka vielä seitsemän vuotta sitten pelasi Saksan viidennellä sarjatasolla alueellista Oberligaa, mutta on nyt nousemassa pääsarjaan rikkaan sponsorin tuella.

Leipzigin suurkaupungin läheltä tuleva joukkue tunnettiin nimellä SSV Markranstädt, kunnes itävaltalainen energiajuomajätti Red Bull päätti laajentaa jalkapalloimperiumiaan Saksaan. Saksan jalkapalloliitto DFB ei lämmennyt Salzburgin tai New Yorkin mallia jatkavalle seuralle, jossa sponsorilla on määräysvalta. Myös monet tunnetut toisen ja kolmannen sarjaportaan seurat, kuten Fortuna Düsseldorf ja Sachsen Leipzig torjuivat juomayhtiön lähentelyt. Lopulta Red Bull sai joukkueensa Leipzigiin, kun kyläseura myi itsensä 350 000 eurolla vuonna 2009.

Suuryritysten seurahankkeisiin suhtaudutaan Saksassa lähtökohtaisesti negatiivisesti. Saksan jalkapalloliiton säännöt kieltävät muun muassa koripallosta tutut sponsorinimet ja -logot. Lääketehtaan joukkue Bayer 04 Leverkusenkin on alun perin kyseisen yhtiön työläisten virkistysseura. Siispä Leipzigin uusioseura sai Red Bullin sijaan nimekseen lähes humoristisen RasenBallsport Leipzig (suomeksi Ruohopalloilu) eli lyhyesti RB Leipzig. Kenellekään tuskin on silti epäselvää, mitä logollaan Red Bullia mukailevan seuran takana on.

Voisi kuvitella, että alle 10 vuotta vanhalla projektiseuralla ei olisi mahdollisuuksia kulttiseuraksi. Vierailu Saksin osavaltion suurimmassa kaupungissa kertoo kuitenkin muuta. Entistä DDR:ää ei tunneta jalkapallosta, mutta kaupunki on merkittävä paitsi kulttuuri- myös jalkapalloperinnöltään. Esimerkiksi DFB perustettiin vuonna 1900 juuri Leipzigissa.

Leipzigilla on jälleen kaikki edellytykset suureksi saksalaiseksi futiskaupungiksi. Yli puoli miljoonaa asukasta itse kaupungissa, metron puuttumista lukuun ottamatta erinomaiset liikenneyhteydet sekä ennen kaikkea iso ja moderni stadion ovat syitä, miksi Red Bull halusi uuden urheilulippulaivansa Leipzigiin.

Zentralstadion, kaupalliselta nimeltään Red Bull Arena, rakennettiin vanhan Zentralstadionin paikalle vuoden 2006 MM-kisoja varten. 44 000 katsojaa vetävä areena on seuran tapaan mielenkiintoinen nähtävyys. Vanhan stadionin julkisivuun kuuluneita maavalleja sisäänkäynnin jälkeen kiivetessään ei heti arvaa, millainen rakennelma kraaterissa odottaa. Tai tunnelma, jos ajattelee stereotyyppisesti olevansa matkalla muovisen alasarjaporukan otteluun.

Leipzig ei ole fanikulttuurin osalta saksalaisseurojen joukossa poikkeus. Kaupunkilaiset ovat seitsemän vuoden aikana omineet RasenBallsportin itselleen, ja seuran ympärille on syntynyt reippaasti seuran (ja juomatehtaan) värejä tunnustavia kannattajayhteisöjä. Red Bull Arenan yleisökeskiarvo tällä kaudella (noin 27 700) on ollut 2. Bundesligan kolmanneksi paras. Vajaan 10 000 katsojan fanipääty hoilaa leipzigiläisittäin sovitettuja yleissaksalaisia kannustuslauluja, ja ottelutapahtuma on kuin Münchenin Allianz Arenalta – divaritasolle skaalattuna.

Freiburgin ja Nürnbergin kanssa Zweitligan kärjessä kamppailevan RBL:n kokoonpanosta ei vielä maailmantähtiä löydä, mutta jalkapallotietopankki Transfermarktin mukaan joukkue on ainakin arvonsa (noin 39 miljoonaa euroa) puolesta kyllin hyvä pääsarjaan. Leipzigilla, jota luotsaa nyt kokenut Ralf Rangnick, on edustusta Itävallan (Marcel Sabitzer), Ruotsin (Emil Forsberg), Tanskan (Yussuf Poulsen) ja Yhdysvaltain (Terrence Boyd) maajoukkueringeissä. Saksalaiset tulevaisuuden tähdet Davie Selke, Nils Quaschner ja Lukas Klostermann tekevät osaltaan Punaisista häristä yhden maan kiinnostavimmista seuroista. Kesän siirtomarkkinoilla on taas odotettavissa energiajuomamiljoonien vaihtoa Bundesliga-tason pelaajiin.

Asiasanat